|
Aiemmassa blogipostauksessa käsiteltiin liikunnan terveysvaikutuksia metabolisen oireyhtymän hoidon kannalta. Tässä kirjoituksessa tarkoituksena on sivuta aihetta tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) hoidon näkökulmasta. WHO:n mukaan yleisimpiä TULE-sairauksia ovat erilaiset tulehdukselliset nivelsairaudet, kuten niveltulehdukset (osteoartriitit) ja reumasairaudet, luusairaudet, kuten osteoporoosi ja murtumat, sekä alaselkä- ja niskahartiaseudun kipu (WHO 2019).
Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on elinjärjestelmä, joka mahdollistaa liikkeen. Sen muodostaa luuranko, nivelet, lihakset, näitä rakenteita tukevat sidekudokset, kuten jänteet ja ligamentit (nivelsiteet) sekä hermosto. Näihin rakenteisiin liittyvät sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ovat yksi suurimmista työkyvyttömyyttä aiheuttavista tekijöistä ja ne aiheuttavat terveydenhuollolle suurimmat kustannukset kaikissa länsimaissa (Luomajoki 2018: 21). TULE vaivoja hoidetaan perinteisesti lääkkeillä, leikkauksilla sekä kuntoutusterapialla, kuten fysioterapialla tai erilaisilla manuaaliterapian muodoilla. Lääkehoidon näyttö tutkimuksissa vaikuttaisi olevan selvää, siitä ei ole juuri mitään hyötyä TULE vaivojen hoidossa. Fysioterapialla puolestaan on saatu yhtä hyviä tuloksia kuin leikkaushoidolla mutta ilman sivuvaikutuksia ja huomattavasti alhaisemmin kustannuksin (Luomajoki 2018: 22). Manuaaliterapian hoitomuotojen (hieronta, osteopatia, kiropraktiikka, naprapatia...) näyttö TULE vaivojen hoidossa on epäselvää mutta vaikuttaisi siltä, että yksin se ei riitä. Manuaaliterapian ja aktiivisen kuntoutusterapian yhdistämisen puolesta kyllä näyttäisi löytyvän jotain näyttöä, ainakin niskakivun osalta (Hidalgo ym. 2017). Tämän hetkinen tutkimusnäyttö vaikuttaisi olevan siis hyvinkin selkeää. Paras tieteellinen näyttö puhuu sen puolesta, että tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen ja hoidon kannalta paras mahdollinen vaihtoehto on aktiivinen kuntoutusterapia (Babatunde ym. 2017, Malfliet ym. 2019, Sterling ym. 2019). Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on mudostunut liikettä varten, joten ei liene yllättävää, että sen kunnossa pitämisen kannalta paras mahdollinen tapa on nimenomaan asia, jota se on suunniteltu tekemään: liike. Vaikka ihminen ei olekaan täysin mekaaninen kone ja sen toimintaan vaikuttaa mitä moninaisimmat tekijät, vertaus paikalleen ruostuvaan autoon pitänee tässä yhteydessä hyvin paikkansa. Autoon vertaaminen toimii muutenkin hyvin, sillä usein huomaa siitä pidettävän paljon parempaa huolta kuin omasta kehosta. Jos autoa ei käytä ja sitä ei huolla, sen mekaaniset osat alkavat rapistua. Sama käy vääjäämättä myös ihmiselle jos ei muista pitää itsestään huolta ja liikkua. Liikkumattomuus ja jatkuva paikallaan olo saa lihakset laiskistumaan ja niiden voimantuotto-ominaisuudet alkavat heiketä. Koska lihakset eivät jaksa tehdä enää työtä ne väsyvät helpommin. Etenkin kehon asentoja ylläpitävien stabiloivien lihasten heikentyessä keho saattaa alkaa antaa tästä merkkejä esimerkiksi aiheuttaen kipua. Tyypillinen oire TULE sairauksien kohdalla onkin nimenomaan epämääräinen kipu jossain päin kehoa. Tähän liittyy usein myös liikerajoitusta ja toimintakyvyn heikentymistä, jolla voi olla suurikin vaikutus yleiseen hyvinvointiin. Tästä hyvänä esimerkkinä alaselkäkipu, joka voi joskus yltyä niinkin pahaksi, että se haittaa liikettä. Näissä tapauksissa, joissa primääri oire on nk. epäspesifi kipu, eli kipu, jonka aiheuttaja ei ole tarkasti selvillä, tavallisesti hakeudutaan hierojan tai muun manuaaliterapeutin vastaanotolle. Hieronta ja muut manuaaliterapian muodot voivatkin toimia hyvin kivunlievitykseen (Crawford ym. 2016) mutta varsinaista ongelmaa mikään manuaalinen käsittely ei poista. Jos kivun varsinainen aiheuttaja on heikentynyt lihas, ei se hieromalla vahvistu. Pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen lopputulos saavutetaan siis vahvistamalla lihasta. Manuaaliset hoidot voivat toimia hyvin aktiivisen kuntoutusterapian rinnalla mahdollistamassa kivuttoman harjoittelun mutta täsmäisku ja päätepysäkki kivulle kuitenkin on oma aktiivinen tekeminen. Miten tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan hoitaa? Tutkimuksissa ei olla saatu täyttä yksimielisyyttä siitä kuinka kovatehoista liikunnan tulisi olla maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi, mutta vastusharjoittelulla on havaittu olevan suotuisa vaikutus ainakin kroonisista alaselkäkivuista, polven nivelrikosta, ristisidevammoista ja kroonisista tendinopatioista kärsivien sekä lonkkaleikkauksista kuntoutuvien kivun hoidossa. Näiden vaivojen osalta ainakin löytyisi tutkimusnäyttöä siitä, että vastusharjoittelulla voi lisätä lihasvoimaa, vähentää kipua sekä lisätä toiminnallisuutta (Kristensen, Franklyn-Miller 2011). Tässä yhteydessä puhuttaessa vastusharjoittelusta tarkoitetaan siis esimerkiksi kuntosalilaitteilla tai vapailla painoilla tehtävää harjoittelua. Kuten sanottua, yhtä oikeaa tapaa toimia tai oikotietä onneen ei ole olemassa, mutta lihasvoimaharjoittelun lisäämisellä vaikuttaisi olevan kivun hoidon kannalta hyvä vaikutus. Kuntoutusprotokollia löytyy varmasti yhtä monta kuin on terapeuttejakin ja jokaisella on hieman erilainen lähestymistapa. Muutamia perusasioita on hyvä ottaa huomioon lähtiessä suunnittelemaan harjoitus-/kuntoutusohjelmaa. Yksilöllisyys, kuormituksen hallinta, harjoitusohjelman progressiivisuus ja spesifisyys sekä palautuminen harjoittelusta ovat näistä hyviä esimerkkejä. Jokainen vaiva ja jokainen ihminen on yksilöllinen. Hyvän harjoitus-/kuntoutusohjelmankin on siis oltava yksilöllisten tarpeiden pohjalta suunniteltu. Kuormituksen hallinta ja palautuminen tulee ottaa huomioon siitä syystä ettei kehoa rasita liikaa. Etenkin kroonisia kipuja hoidettaessa tai aloittelevan harjoittelijan kanssa on ensiarvoisen tärkeää muistaa, ettei keho ole tottunut kovaan rasitukseen. Tämän takia harjoittelu on aloitettava kevyesti, vähitellen sen intensiteettiä kasvattaen. Tätä maltillista kuormituksen lisäämistä tarkoitetaan sillä kun puhutaan harjoitusohjelman progressiivisuudesta. Spesifisyydestä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan sitä, että harjoitetaan jotain tiettyä ominaisuutta. Yksinkertaisimmillaan, voimaharjoittelu kehittää voimaa, kestävyysharjoittelu kestävyyttä. Harjoittelun aloittaminen turvallisesti onnistuu omatoimisestikin kunhan pitää mielessä, että maltti on valttia eikä lähde heti ahnehtimaan nopeita tuloksia. Jos jokin kuitenkin askarruttaa tai etenkin jos harjoittelu aiheuttaa kipua on kuitenkin hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen ja selvittää mitä voitaisiin tehdä erilailla, jotta harjoittelu saataisiin kulkemaan mukavasti ja kivuttomasti. Tärkeää on myös miettiä miten harjoittelusta saataisiin muodostettua osa arkea ilman, että siitä tulisi pakonomaista toimintaa. Liikunnan ensisijaisesti pitäisi olla mukavaa tekemistä, joka tukee hyvinvointia. Kirjoittanut: Tuukka Räisänen Lähteet World Health Organization 2019. Musculosceletal Conditions. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/musculoskeletal-conditions Luomajoki Hannu 2018. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. VK-kustannus Hidalgo Benjamin, Hall Toby, Bossert Jean, Dugeny Axel, Cagnie Barbara, Pitance Laurent 2017. The efficiency of manual therapy and exercise for non-specific neck pain: A systematic review. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28826164/ Babatunde Opeyemi O., Jordan Joanne L., Van der Windt Danielle A., Hill Jonathan C., Foster Nadine E., Protheroe Joanne 2017. Effective treatment options for musculoskeletal pain in primary care: A systematic overview of current evidence. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5480856/ Malfliet Annaleen, Ickmans Kelly, Huysmans Eva, Coppieters Iris, Willaert Ward, Van Bogaert Wouter, Rheel Emma, Bilterys Thomas, Van Wilgen Paul, Nijs Jo 2019. Best Evidence Rehabilitation for Chronic Pain Part 3: Low Back Pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6679058/ Sterling Michele, de Zoete Rutger M. J., Coppieters Iris, Farrell Scott F. 2019. Best Evidence Rehabilitation for Chronic Pain Part 4: Neck Pain https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6723111/ Crawford Cindy, Boyd Courtney, Paat Charmagne F., Price Ashley, Xenakis Lea, Yang EunMee, Zhang Weimin 2016. The Impact of Massage Therapy on Function in Pain Populations—A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials: Part I, Patients Experiencing Pain in the General Population. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4925170/ Kristensen Jakob, Franklyn-Miller Andy 2011. Resistance training in musculoskeletal rehabilitation: a systematic review. /pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21791457/ Comments are closed.
|
|
