BLOGI

Hyvinvointivalmennuksessa lähestytään terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kokonaisuutena.

Vähintään kolme kuukautta kestävä valmennusjakso yksilöidään vastaamaan jokaisen asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita.

Valmennus keskittyy Firstbeat-teknologian avulla saatavaan tarkkaan ekg-pohjaiseen tietoon sykevälivaihtelusta. Mittalaite seuraa sekunnin tuhannesosan tarkkuudella sydämesi reaktioita 1-5 päivää kestävien mittausten ajan.

Rintakehään kiinnitettävä mittalaite erottelee stressin, unen, palautumisen ja liikunnan vaikutukset kehossasi.

Mittalaitteessa on kiinni kaksi vaihdettavaa liimatarralla varustettua elektrodia, joista toinen kiinnitetään oikean solisluun alapuolelle ja toinen vasemmalle puolelle kylkiluiden päälle.

Sykevälivaihtelun tarkalla seurannalla saadaan arvokasta tietoa mm. stressin ja palautumisen tasapainosta, nukkuessa tapahtuvan palautumisen laadusta sekä päivittäisistä voimavaroistasi.

Mittalaite on yhteydessä puhelimesi Firstbeat Life-sovellukseen, joka opastaa sinua henkilökohtaisesti hyvinvointisi edistämisessä.

Tämän tekstin lopussa on vastauksia useimmiten esitettyihin kysymyksiin!

Tässä lyhyt esittelyvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=8V7JbcJ6hfw

Hyvinvointivalmennukseen sisältyy asiakkaan oma henkilökohtainen Firstbeat Bodyguard 3-mittalaite.

Mittalaitteen saat tilaamalla sen Firstbeat Life-sovelluksen kautta ja laite saapuu postissa kotiisi 1-3 päivän sisällä tilauksesi tekemisestä.

Mittalaite yhdistetään sovellukseen, jonka jälkeen voidaan aloittaa ensimmäinen vähintään kolme päivää kestävä yhtäjaksoinen mittaus.

Mittausjakson päätyttyä sovellus antaa sinulle tuloksistasi selkeät palautteet ja opastaa henkilökohtaisesti hyödyllisten muutosten tekemisessä. Valmiin mittausjakson päätyttyä raportti siirtyy myös valmentajan admin-järjestelmään.

Ensimmäisen mittausjakson jälkeen voit itse päättää kuinka usein haluat tehdä mittauksia. Suositeltavaa olisi mitata mahdollisimman erilaisia päiviä vähintään kolmen kuukauden ajalta. Mittausjakson pituuden voit jatkossa määrittää 1-5 päivän väliltä.

Valmennustapaamisilla opit tulkitsemaan raporttejasi tarkemmin ja saat henkilökohtaista valmennusta hyvinvointisi kehittämiseen.

Kolmen kuukauden jälkeen sovelluslisenssi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Irtisanomisaika lisenssille on 1 kk.

Halutessasi lisenssin voimassaolo voidaan päättää ensimmäiseen 3 kk ajanjaksoon. Voit kuitenkin ostaa uuden 3kk lisenssin sitten kun sinulle sopii. Vaihtoehtoja lisenssin pituudelle on myös 6, 9 ja 12 kk.

Valmennustapaamisia voit jatkossa ostaa sen verran kuin itse koet tarvitsevasi. Halutessasi voit käyttää sovellusta ilman valmentajan tapaamisia.

3 kK hyvinvointivalmennus

1 VALMENNUSTAPAAMINEN
99 € / KK
(kokonaishinta 297 €)

3 VALMENNUSTAPAAMISTA
(Suosituin vaihtoehto!)
149 € / KK
(kokonaishinta 447 €)

5 VALMENNUSTAPAAMISTA
199 € / KK
(kokonaishinta 597 €)

Valmennuspaketti sisältää:

◾ Firstbeat Bodyguard 3 mittalaitepaketin (150 €)
◾ Firstbeat Life-sovelluslisenssin 3 kk ajaksi (72 €)
◾ Valmennustapaamiset 1, 3 tai 5 x 60 min (75 € kpl)
◾ Tarvittavan yhteydenpidon tapaamisten välillä

Mittalaite ja sovellus:

◾ Firstbeat Bodyguard 3 mittalaitepaketti sisältää mittalaitteen, latauskaapelin ja elektrodeja 50 kpl
◾ Mittalaite jää asiakkaalle omaksi
◾ Mittalaite irroitetaan suihkun ajaksi, jonka jälkeen elektrodit vaihdetaan uusiin
◾ Firstbeat Life-sovelluksen kautta voi maksutta tilata elektrodeja lisää suoraan kotiin

◾ Sovelluslisenssi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana jos tilausta ei päätetä ensimmäisen 3 kk ajanjaksoon.
◾ 3 kk aloitusjakson jälkeen sovelluslisenssin kuukausimaksu on 20 € / kk
◾ Sovelluslisenssin irtisanomisaika on 1 kk (jos tilaus jatkuu 3 kk jälkeen)

◾ Sovelluslisenssi voidaan aktivoida kerralla myös 3, 6 tai 12 kk ajalle.
◾ Voit käyttää sovellusta ensimmäisen 3 kk jälkeen myös ilman valmentajan tapaamisia

Valmennuksesta:

◾ Valmennustapaamiset järjestetään toimipisteellämme tai etäyhteydellä Teams-palaverissa
◾ Tapaamisilla analysoidaan mittausdataa ja asiakas saa henkilökohtaista valmennusta hyvinvointinsa kehittämiseen
◾ Valmentajan raportit sisältävät käyttäjän sovellusta tarkemman mittausdatan
◾ Raportit siirtyvät jokaisen mittausjakson jälkeen valmentajan järjestelmään

◾ 3 kk hyvinvointivalmennus laskutetaan yhdessä erässä mittausjakson aloitettua. Hinnat sisältävät alv 24 %

Jos kiinnostuit ja haluat lisätietoja, jätä viesti osoitteeseen pt.noste@gmail.com

Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian!

TÄSSÄ HYVIÄ KIRJOITUKSIA, JOTKA KANNATTAA LUKEA!

Mikä erottaa Firstbeat Lifen älykelloista ja muista kuluttajalaitteista?

https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mika-erottaa-firstbeat-lifen-alykelloista-ja-muista-kuluttajalaitteista/

Mitä stressi on ja miten sitä voi hallita?

https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mita-stressi-on-ja-miten-sita-voi-hallita/

Sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta lyhyesti tässä:

https://www.firstbeat.com/fi/blogi/sympaattinen-ja-parasympaattinen-hermosto-kehon-kaasu-ja-jarru/
a

Mikä on sykevälivaihtelu ja miksi sillä on väliä?

https://www.firstbeat.com/en/blog/what-is-heart-rate-variability-hrv/

Mitä palautuminen tarkoittaa?

https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mita-palautuminen-tarkoittaa/

Alkoholi ja palautuminen

https://www.firstbeat.com/fi/blogi/minkalainen-paiva-sulla-on-huomenna/

FIRSTBEAT LIFE - VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN

8/11/2022

VALMENNUKSEN asiakkuus

21/9/2022

Varatessasi ensikäynnin valitse nettiajanvarauskalenterista:
Asiakkuuden kertakäynti

ASIAKKUUDEN SISÄLLÖSTÄ

◾ Valmennuksen asiakkuus 3 kpl 60 min tapaamista
Hinta: 225 €

◾ Valmennuksen asiakkuus 5 kpl 60 min tapaamista
Hinta: 375 €

Asiakkuuden sisältö on aina yksilöity vastaamaan jokaisen henkilökohtaisia tarpeita.

Sisällöstä:

• Tarvittava yhteydenpito tapaamisten välissä

• Seuraava tapaaminen pyritään varaamaan edellisellä käynnillä
(mahdollisuus siirtää ajanvarausta)

• Päivittyvät harjoitusohjelmat (Google Drivessä)

• Jokaisella tapaamisella opetellaan tarpeen vaatiessa uusia harjoitteita ja päivitetään harjoitusohjelmaa.

• Henkilökohtainen ravinto-ohjelma asiakkuuden aikana lisämaksusta 100 € (norm. 120 €)

Lue palveluistamme lisää seuraavista linkeistä:

Liikuntavalmennus

Ravintovalmennus

Varaanko hieronnan, osteopaatin vastaanottokäynnin vai liikuntavalmennuksen?

ammatinharjoittajan toimitilavuokraus

20/9/2022

Oletko ammatinharjoittaja ja etsit rauhallista toimitilaa käyttöösi?

Tarjoamme vaihtoehdot:
6 h .......... 90 €
8 h .......... 120 €
12 h .......... 180 €

Tilat ovat varaamasi ajan yksityiskäytössäsi ja vuokrahinnan lisäksi sinulle ei tule muita kuluja.

Tilat soveltuvat erinomaisesti fysioterapeuteille, osteopaateille, hierojille, yksilövalmentajille, ravitsemusterapeuteille ja monille muille terapeuteille sekä ohjaajille.

Pienryhmien ohjaaminen tai koulutustilaisuuksien pitäminen on myös mahdollista.

Toimipiste soveltuu erityisesti:
- Terapeutin vastaanottotyöhön
- Kuntoutus- tai kehonhuoltoharjoittelun ohjaamiseen
- Voimaharjoittelun tekniikkavalmennukseen
- Asiakkaan harjoitusohjelman päivittämiseen
- Asiakkaan kontrollitapaamisen järjestämiseen
- Pienryhmien koulutustilaisuuksiin

Hoitopöytien käytöstä:
- Toimitilassa on sähkökäyttöinen hoitopöytä sekä matkahoitopöytä
- Tarjoamme käyttöösi hoitopöydän suojapaperit, pesuaineet sekä hierontaöljyn
- Jos käytät asiakkaillesi pyyhkeitä tai lakanoita, muista tuoda ne mukanasi

Treenitilan välineistöön kuuluu:
- Levytankoja
- Levypainoja 150kg asti
- Käsipainoja ja kahvakuulia
- Säädettävät kyykkytelineet
- Painonnostoalustat
- Tasapenkki ja säädettävä vinopenkki
- Puolapuut ja vastuskuminauhoja
- Jumppakeppejä ja jumppamattoja
- Jumppapallo ja putkirullia
- Tasapainolauta ja steppilauta
- Askeltikkaat ja harjoituskartioita
- Pistehanskat ja nyrkkeilyhanskat
- Joogablokkeja, palloja ja muita pienvälineitä
- Tussitaulu ja muuta valmennusvälineistöä

Vihdintie 17, Etelä-Haaga, Helsinki

Yhteyshenkilö:
Tatu Räisänen
050 566 9223
pt.noste@gmail.com

ravintovalmennus

18/9/2022

Palvelun tuottaa koulutettu ravintovalmentaja.

HINNASTO

◾ Ravintovalmennus 60 min .......... 80 €

◾ Ravintovalmennuksen aloituspaketti .......... 200 €
• 60 min tapaaminen
• Henkilökohtainen ravinto-ohjelma

◾ Henkilökohtainen ravinto-ohjelma .......... 120 €
• Ei sisällä tapaamisia, kaikki hoidetaan etätä
Lue palvelusta lisää tästä

RAVINTOVALMENNUS

✔ Henkilökohtaista valmennusta terveyttä edistävään syömiseen
✔ Tukea ja tietoa elämäntapojen muutoksiin
✔ Painonpudotus, kiinteytyminen ja lihasmassan kasvatus
✔ Ruokareseptejä ja vaihtoehtoja monipuoliseen ruokailuun
✔ Henkilökohtaiset ravinto-ohjelmat (120 € / kpl)

Tarjoamme ohjausta asiakkaan valitsemiin aiheisiin. Ravintovalmennuksemme pohjautuu aina tutkittuun ja tieteelliseen näyttöön, sillä asiakkaan terveys on meille ensisijaisen tärkeä. Tarvittaessa teemme yhteistyötä muiden terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

Ravintovalmennuksessa opetamme, kuinka tasapainoinen ja energinen olo toteutetaan. Asiakas saa yleisesti laajemman näkökulman ravinnosta ja oppii tekemään tulevaisuudessa viisaampia valintoja.

Ravintovalmennuksen periaate on, että ohjaus edistää asiakkaan terveyttä ja tukee tavoitteita. Valmennus on täysin yksilöity ja jokaisen asiakkaan kohdalla pyritään löytämään henkilökohtaisesti sopiva ruokavalio ja ruokailurytmi.

Asiakastapaaminen

Asiakassuhde on luottamuksellinen ja perustuu vaitiolovelvollisuuteen. Kaikki henkilötietojen käsittely on suojattua ja tehdään vaatimusten mukaisesti.

Ensimmäisellä tapaamisella selvitetään tarkasti, millaisen avun tarpeessa asiakas on. Tapaamisen aikana voidaan paneutua terveyttä edistävään ravitsemukseen yleisesti tai suoraan henkilökohtaisessa elämässä tehtäviin muutoksiin.

Terveyttä edistävän ravitsemuksen valmennustunti pitää sisällään kattavan tietopaketin terveyttä edistävästä syömisestä havainnollistavien kuvien ja esimerkkien avulla. Valmennustunnin aikana annettavan tiedon määrä pyritään rajaamaan asiakkaan oppimisen ja sisäistämisen mukaan.

Henkilökohtaisessa elämässä tehtävien muutosten ravintovalmennus alkaa aina tarkalla terveys- ja henkilötietojen kartoittamisella. Suoritamme lähtötilanteen selvittämisen ja tavoitteiden asettamisen kyselylomakkeilla. Jokaisen asiakkaan kohdalla käydään kaikki tarvittavat asiat läpi, jotta meillä on riittävät tiedot valmennuksen aloittamiseen.

Valmennuskertojen määrä ja toteutus suunnitellaan ensimmäisellä käyntikerralla. Jos asiakas haluaa vain yhden valmennustapaamisen ja henkilökohtaisen ravinto-ohjelman, käytetään ainut tapaaminen asiakkaan lähtötilanteen kartoitukseen ja ravinto-ohjelman tekoa edellyttäviin asioihin. Kirjallinen ravinto-ohjelma (lisämaksu 120€) toimitetaan myöhemmin sähköpostiin tavoitetta tukevien suunnitelmien ja selkeiden ohjeiden kanssa.

Toinen vaihtoehto valmennuksen toteutukseen on järjestää esimerkiksi neljän viikon välein seurantatapaaminen, joiden aikana kartoitetaan tilannetta ja tehdään tarvittavia muutoksia. Kaikkia asioita ja tapoja ei ole tarkoitus muuttaa kerralla. Muutokset tehdään asiakkaan valitsemalla tahdilla, kuitenkin niin, että tuloksia syntyy.

Tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi tapaamiskertoja voidaan asiakkaan halutessa lisätä liikuntavalmennuksella.

Mitä hyötyä voi saada tekemällä muutoksia syömiseen?

Ruokailutottumukset ovat iso osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yleisimpiä asioita, joihin voidaan ruokavaliolla vaikuttaa ovat mm. ruoansulatusvaivat, paino-ongelmat, väsymys, energian puute, palautuminen, flunssakierteet, ruoka-aineallergiat ja -yliherkkyydet.

Ravintovalmennuksessa opittujen muutosten myötä asiakkaalla on mahdollisuus saavuttaa mm. kevyempi ja energisempi olo, parempi vastustus- ja stressinsietokyky, tavoitepaino, lisätä harjoittelun tuloksia sekä oppia hallitsemaan mielitekoja. Uusien muutosten myötä päästään kohti terveempää ja virkeämpää elämää.

Tavoitteellisesti urheilevilla ruokavalion merkitys on ensisijaisen tärkeä. Riittävällä energiansaannilla on hyvin iso vaikutus kehittymiseen ja harjoittelusta palautumiseen.

Tässä muutamia aiheita, joihin saat meiltä avun:
• Elämäntapamuutokset
• Ruokailutottumusten muuttaminen
• Suorituskykyä tukeva syöminen
• Painonpudotus
• Kiinteytyminen
• Lihasmassan lisäämistä tukeva syöminen

Kenelle ravintovalmennus sopii?

Ota yhteyttä jos koet tarvitsevasi ammattitaitoista neuvontaa tai tietoa valitsemastasi aiheesta. Voit myös vain keskustella ruokailutottumuksistasi ja hakea uusia ohjeita sekä näkökulmia haluamiisi asioihin ravinnosta.

Sairauden ravitsemushoito kuuluu aina ensisijaisesti terveydenhuollon asiantuntijoille. Ravintovalmentajalta saat apua myös terveydenhuollon laatimien hoito-ohjeiden noudattamiseen.

Kartoitetaan yhdessä sinun kehollesi sopivimmat ruokailutavat!

varaa aika tästä

yrityksen hyvinvointivalmennus

12/9/2022

Kiinnostaisiko kehittää yrityksenne henkilöstön hyvinvointia?

Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään vuosi vuodelta merkittävämpänä kilpailuetuna työmarkkinoilla. Pitkiä työsuhteita luodaan niissä yrityksissä, joissa työntekijän hyvinvoinnilla on työnantajalle aidosti merkitystä ja jokaista kuunnellaan henkilökohtaisesti.

Panostamalla henkilöstön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa sairaspoissaolojen määrään, lisätä työssä jaksamista sekä kehittää henkistä että fyysistä kyvykkyyttä. Voimavarojen lisääntyessä arjesta suoriudutaan helpommin ja työkin tuntuu mielekkäämmältä.

Työntekijöiden työkyky, jaksaminen ja motivaatio ovat myös avainasemassa yrityksen menestymiseen ja mahdolliseen kasvuun. Jos olet yrityksesi ainut työntekijä ja vastuullasi on koko yrityksesi toiminta, olet näin ollen korvaamaton ja työkykysi on sitäkin tärkeämpi.

Tarjoamme yrityksille työntekijäkohtaista valmennusta stressinhallinnan, liikunnan, ravinnon, unen ja palautumisen asioissa.

Jokaisen työntekijän kanssa käydään yhdessä läpi, mihin asioihin omassa elämässä ja ammatissa täytyy kiinnittää huomiota, jotta työkyky ja terveys säilyisi mahdollisimman hyvänä ja arki pysyisi mielekkäänä. Suunnittelemme yhdessä konkreettisia toimia hyvinvoinnin parantamiseksi.

Autamme myös työstä aiheutuvien vaivojen ennaltaehkäisyn ja mahdollisten kehon kiputilojen hoidossa.

YRITYKSEN HYVINVOINTI, PALVELU 1:

FIRSTBEAT-VALMENNUS

Valmennus keskittyy Firstbeat-teknologian avulla saatavaan tarkkaan ekg-pohjaiseen tietoon sykevälivaihtelusta. Mittalaite seuraa sekunnin tuhannesosan tarkkuudella sydämen reaktioita 1-5 päivää kestävien mittausten ajan.

Rintakehään kiinnitettävä mittalaite erottelee stressin, unen, palautumisen ja liikunnan vaikutukset kehossa.

Mittalaitteessa on kiinni kaksi vaihdettavaa liimatarralla varustettua elektrodia, joista toinen kiinnitetään oikean solisluun alapuolelle ja toinen vasemmalle puolelle kylkiluiden päälle.

Sykevälivaihtelun tarkalla seurannalla saadaan arvokasta tietoa mm. stressin ja palautumisen tasapainosta, nukkuessa tapahtuvan palautumisen laadusta sekä päivittäisistä voimavaroista.

Mittalaite on yhteydessä puhelimen Firstbeat Life-sovellukseen, joka opastaa henkilökohtaisesti hyvinvoinnin edistämisessä.

Tästä voit lukea useiten esitettyjä kysymyksiä Firstbeat Lifestä

Tässä lyhyt esittelyvideo Firstbeat Lifestä:

https://www.youtube.com/watch?v=8V7JbcJ6hfw

Vähintään 3 kuukautta kestävään hyvinvointivalmennukseen sisältyy asiakkaan oma henkilökohtainen Firstbeat Bodyguard 3-mittalaite sekä haluamanne määrä valmennustapaamisia. Suositeltava määrä olisi 3 valmennustapaamista, eli tapaaminen kerran kuukaudessa.

Mittalaite yhdistetään sovellukseen, jonka jälkeen voidaan aloittaa ensimmäinen vähintään kolme päivää kestävä yhtäjaksoinen mittaus.

Mittausjakson päätyttyä sovellus antaa tuloksista selkeät palautteet ja opastaa henkilökohtaisesti hyödyllisten muutosten tekemisessä. Valmiin mittausjakson päätyttyä raportti siirtyy myös valmentajan admin-järjestelmään.

Ensimmäisen mittausjakson jälkeen käyttäjä voi itse päättää kuinka usein haluaa tehdä mittauksia. Suositeltavaa olisi mitata mahdollisimman erilaisia päiviä vähintään kolmen kuukauden ajalta. Mittausjakson pituuden voi jatkossa määrittää 1-5 päivän väliltä.

Valmennustapaamisilla opetetaan tulkitsemaan raportteja ja annetaan henkilökohtaista valmennusta oman hyvinvoinnin kehittämiseen.

Kolmen kuukauden jälkeen sovelluslisenssi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Irtisanomisaika lisenssille on 1 kk.

Lisenssin voimassaolo voidaan päättää myös ensimmäiseen 3 kk ajanjaksoon. Lisenssi voidaan kuitenkin aktivoida tauon jälkeen uudelleen 3, 6, 9 tai 12 kk ajalle. Kuukausimaksun hinta on 20€/kk (alv 0%)

Valmennustapaamisia voidaan järjestää sen verran kuin jokainen kokee tarvitsevansa. Sovellusta voi käyttää myös ilman valmentajan tapaamisia.

FIRSTBEAT-HYVINVOINTIVALMENNUS

Valmennustapaamisia voidaan määrittää sen verran kuin on tarve.
Esimerkkejä vaihtoehdoista:

3 kk sovelluslisenssi + 1 tapaaminen
80 € / kk (kokonaishinta: 240 €, alv 0%)

3 kk sovelluslisenssi + 3 tapaamista
120 € / kk (kokonaishinta: 360 €, alv 0%)

6 kk sovelluslisenssi + 3 tapaamista
70 € / kk (kokonaishinta: 420 €, alv 0%)

Valmennuspaketti sisältää:

◾ Firstbeat Bodyguard 3 mittalaitepaketin (120 €, alv 0%)
◾ Firstbeat Life-sovelluslisenssin vähintään 3 kk ajaksi (60 €, alv 0%)
◾ Valmennustapaamisia valitsemanne määrän
◾ Tarvittavan yhteydenpidon tapaamisten välillä

Mittalaite ja sovellus:

◾ Firstbeat Bodyguard 3 mittalaitepaketti sisältää mittalaitteen, latauskaapelin ja elektrodeja 50 kpl
◾ Mittalaite jää asiakkaalle omaksi
◾ Mittalaite irroitetaan suihkun ajaksi, jonka jälkeen elektrodit vaihdetaan uusiin
◾ Firstbeat Life-sovelluksen kautta voi maksutta tilata elektrodeja lisää suoraan kotiin

◾ Sovelluslisenssi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana jos tilausta ei päätetä ensimmäisen 3 kk ajanjaksoon.
◾ 3 kk aloitusjakson jälkeen sovelluslisenssin kuukausimaksu on 20 € / kk (alv 0%)
◾ Sovelluslisenssin irtisanomisaika on 1 kk (jos tilaus jatkuu 3 kk jälkeen)

◾ Sovelluslisenssi voidaan aktivoida kerralla myös 3, 6 tai 12 kk ajalle.
◾ Sovellusta voi käyttää 3 kk jälkeen myös ilman valmentajan tapaamisia

Valmennuksesta:

◾ Valmennustapaamiset järjestetään Etelä-Haagan toimipisteellämme tai etäyhteydellä Teams-palaverissa
◾ Tapaamisilla analysoidaan mittausdataa ja asiakas saa henkilökohtaista valmennusta hyvinvointinsa kehittämiseen
◾ Valmentajan raportit sisältävät käyttäjän sovellusta tarkemman mittausdatan
◾ Raportit siirtyvät jokaisen mittausjakson jälkeen valmentajan järjestelmään
◾ Valmennuspaketti laskutetaan yhdessä erässä ja hintaan lisätään alv. 24%

YRITYKSEN HYVINVOINTI, PALVELU 2:

TYÖNTEKIJÄKOHTAINEN SARJAKORTTI PALVELUIHIMME
→ Työntekijäkohtaiselle sarjakortille ladataan haluttu määrä valittua palveluamme, jonka yritys on etukäteen maksanut (esim 5 kpl sopimusasiakkaan vastaanottokäyntiä).

→ Sarjakortti lähetetään työntekijän sähköpostiin pdf-tiedostona.
Sarjakortissa on tarvittavat tiedot ja linkki nettiajanvarauskalenteriin, josta työntekijä voi varata itselleen sopivan ajan.

YRITYSKOHTAINEN SARJAKORTTI PALVELUIHIMME
→ Yrityskohtaiselle sarjakortille ladataan haluttu määrä valittua palveluamme, jonka yritys on etukäteen maksanut (esim. 20 kpl 45 min sopimusasiakkaan vastaanottokäyntiä).

→ Yrityksen työntekijät voivat vapaasti käyttää palveluita. Asiakas voi varata ajan vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta.

Vaihtoehtoisesti voimme tehdä sopimusasiakkuuden, jossa työntekijä maksaa omat käyntinsä. Etukäteen maksettuja palveluita ei näissä tapauksissa siis ole.

Soita: 050 566 9223

jätä viesti: PT.NOSTE@GMAIL.COM

urheiluseuran kumppanuus

12/9/2022

Teemme mielellämme yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Tarjoamme joustavia ratkaisuja ja neuvoteltavissa olevia palvelukokonaisuuksia.

Mikäli olette kiinnostuneita tekemään yhteistyösopimuksen, ottakaa meihin yhteyttä ja suunnitellaan tarpeisiinne sopiva ratkaisu!

Osteopaatin vastaanottokäynti

3/5/2022

60 min .......... 70 €
45 min .......... 60 €

◾ Tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen tutkiminen ja hoitaminen
◾ Manuaaliterapia ja kivunhoito
◾ Kuntoutusharjoitteiden ja kehonhuoltoharjoitteiden suoritustekniikoiden ohjaaminen

Osteopaatti on AMK-koulutettu tuki- ja liikuntaelin vaivojen, manuaaliterapian ja kivunhoidon asiantuntija.

Jos vaivasi edellyttää tarkempaa tutkimista ja mahdollista kuntoutusharjoittelua, varaa aika osteopaatin vastaanotolle. Vastaanottokäynnillä vaivaasi perehdytään tavallista hierontakäyntiä tarkemmin ja tarpeen vaatiessa saat omatoimiset kuntoutusharjoitteet. Harjoitteet opetellaan tapaamisella yhdessä.

Mikäli tapauksesi on lääkärin toimesta tutkittu ja sinulla on dokumenttia aiheesta, voit ottaa materiaalit mukaan vastaanotolle. Jos olet saanut fysioterapeutin ohjeita, voit ottaa myös ne mukaan.

Pitkäaikaset ja pysyvät tulokset vaativat aina myös muutoksia arjessa ja kuormituksessa. Osteopaatilta saat opastusta myös kuormitustekijöiden ja palautumisen hallinnassa.

Tervetuloa vastaanotolle!

varaa aika tästä

urheiluhieronta

3/5/2022

60 min .......... 62 €
45 min .......... 52 €
30 min .......... 42 €

3 kpl 45 min .......... 149 € (49,66 € / kpl)
3 kpl 60 min .......... 179 € (59,66 € / kpl)

Purentalihasten hieronta (45min)
62 €
Lue palvelukuvaus tästä

URHEILUHIERONTA

◾ Rentoutuminen
◾ Akuutin lihasperäisen kiputilan lievitys
◾ Vastaanottokäynti voi tarvittaessa sisältää myös aktiivisten kuntoutus- tai kehonhuoltoharjoitteiden ohjausta

Urheiluhieronta on manuaaliterapian hoitomuoto, jonka tavoitteena on rentouttaa kehoa. Se sopii esimerkiksi akuuttien lihasperäisten kipujen lievittämiseen tai kehon rentouttamiseen.

Urheiluhieronta eroaa klassisesta hieronnasta ainoastaan siten, että urheiluhieroja osaa tarvittaessa ottaa urheilevan ihmisen tai ammattiurheilijan tarpeet huomioon hieronnassa.

Hieronta saattaa joissain tapauksissa lievittää vaivan akuutin vaiheen tuntemuksia, mutta hoidon tulokset eivät useinkaan ole pysyviä. Pysyvät tulokset saadaan omatoimisella ja säännöllisellä harjoittelulla sekä taustalla olevien kuormitustekijöiden muutoksilla. Aktiivisilla elämäntavoilla on myös positiivisia vaikutuksia.

Suosittelemme hieronnan ohella liikuntavalmennusta, mikäli haluat oireista lopullisesti eroon. Näihin kaikkiin asioihin saat meiltä apua.

Tervetuloa vastaanotolle!

varaa aika tästä

Hinnasto

3/5/2022

VALMENNUKSEN ASIAKKUUS
Lue palvelun kuvaus tästä

◾ 3 kpl 60 min
valmennustapaamista
225 €

◾ 5 kpl 60 min
valmennustapaamista
375 €

HYVINVOINTIVALMENNUS

◾ 3 kk Hyvinvointivalmennus
Lue palvelun kuvaus tästä

LIIKUNTAVALMENNUS
Lue palvelun kuvaus tästä

◾ 60 min .......... 80 €
◾ 45 min .......... 60 €

◾ 3 kpl 60 min .......... 225 €
◾ 5 kpl 60 min .......... 375 €

◾ Voimaharjoittelun tekniikkavalmennus
60min .......... 80 €
Lue tarkempi kuvaus tästä

◾ Kehonhuollon tekniikkavalmennus
60min .......... 80 €
Lue tarkempi kuvaus tästä

◾ Henkilökohtainen harjoitusohjelma
100 €
• Ei sisällä tapaamisia, kaikki hoidetaan etänä
Lue tarkempi kuvaus tästä

RAVINTOVALMENNUS
Lue palvelun kuvaus tästä

◾ Ravintovalmennuksen
aloituspaketti
200 €

sisältää:
Ravintovalmennus 60min
Henkilökohtainen ravinto-ohjelma

◾ Henkilökohtainen
ravinto-ohjelma
120 €
Lue tarkempi kuvaus tästä

◾ Ravintovalmennus 60 min .......... 80 €

URHEILUHIERONTA
Lue palvelukuvaus tästä

◾ 60 min .......... 62 €
◾ 45 min .......... 52 €
◾ 30 min .......... 42 €

◾ 3 kpl 45 min .......... 149 € (49,66 € / kpl)
◾ 3 kpl 60 min .......... 179 € (59,66 € / kpl)

◾ Purentalihasten hieronta (45min)
60 €
Lue palvelukuvaus tästä

OSTEOPAATIN VASTAANOTTOKÄYNTI
Lue palvelukuvaus tästä

◾ 60 min .......... 70 €
◾ 45 min .......... 60 €

varaa aika tästä

voimaharjoittelun tekniikkavalmennus

1/5/2022

Voimaharjoittelun tekniikkavalmennus 60min .......... 80 € / h

Tekniikkavalmennuksessa opetetaan asiakkaan valitseman harjoitusliikkeen suoritustekniikkaa.

Harjoitusliikkeitä voivat esimerkiksi olla:

- Jalkakyykky / erilaiset jalkakyykkyliikkeet
- Maastaveto / erilaiset maastavedot
- Ylävartalon punnerrusliikkeet
- Ylävartalon vetoliikkeet
- Keskivartalon harjoitteita

Liikkeiden opetusta lähestytään ensin anatomian ja teorian kautta, jotta asiakas saa riittävät tiedot kysymyksiin: mitä? miten? ja miksi?

Teoriaopetuksen jälkeen siirrytään käytännön harjoitteisiin. Suoritustekniikan opetus tapahtuu parhaiten purkamalla kokonainen suoritus useampaan yksittäiseen liikevaiheeseen. Kun liikkeen eri vaiheet sujuvat, voidaan opetella kokonaisen harjoitusliikkeen suoritustekniikkaa.

Jokaisen asiakkaan kanssa keskitytään yksilökohtaisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat liikkeiden oppimiseen ja suorittamiseen. Näitä ovat esimerkiksi vanhat opitut liikemallit, nivelten liikkuvuus, hengitystekniikat ja mahdolliset loukkaantumiset.

Opetus yksilöidään aina asiakkaan oman lähtötason ja tavoitteiden mukaan.

Toimipisteessämme on levytangot, irtopainot, kyykkytelineet, penkit sekä muu tarvittava välineistö.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen selitysmallit ja manuaaliterapia kuntoutustyössä

12/4/2022

Tässä tekstissä avataan hieman syvemmin, mitä manuaaliterapialla voidaan ja ei voida saavuttaa kuntoutuksen näkökulmasta. Tekstissä käydään myös läpi, mitä tuki- ja liikuntaelinvaivoista olisi hyvä tietää.

Kirjoituksen tarkoituksena on antaa nykypäivän tietoa vanhentuneiden käsitysten tilalle. Tekstin luettuasi ymmärrät manuaaliterapian rajallisuuden ja osaat suhtautua ihmisten erilaisiin tuki-ja liikuntaelimistön vaivoihin laajemmalla näkökulmalla.

Jos manuaaliterapia käsitteenä on entuudestaan tuntematon, niin tällä tarkoitetaan kattotermiä kaikille käsillä tehtäville hoidoille. Esimerkiksi hierojan, osteopaatin, kiropraktikon ja naprapaatin käsillä tekemät hoidot ovat kaikki manuaaliterapiaa.

Tuki- ja liikuntaelimistöllä tarkoitetaan ihmisen elimistä koostuvaa liikkumisen mahdollistavaa kokonaisuutta. Tuki- ja liikuntaelimistön rakenteita ovat kehon lihakset, luuranko, nivelet, nivelsiteet, nivelrustot, jänteet sekä muut kudokset, jotka pitävät elimet paikoillaan.

Kirjoitus on suunnattu etenkin alalla oleville palveluntarjoajille, mutta esimerkiksi manuaaliterapialla oireitaan hoidattaville ihmisille teksti soveltuu erinomaisesti.

Tekstissä käytävät asiat on kirjoitettu niin, että kaikilla on mahdollisuus asioiden sisäistämiseen.

Osassa tekstiä sukelletaan välillä syvemmälle, mutta suosittelemme lukemaan loppuun asti.

Kirjoituksen sisällöstä

Puhekielessä käytettyihin ilmaisuihin "lihasjumi" ja "kuona-aine lihaksessa" pureudutaan tekstissä tarkasti sekä sivuamme aihetta kipu. Miksi oireet tuntuvat siltä kuin tuntuvat?

Liikkeellä on nykytieteen valossa horjuvia teorioita, joiden mukaan jonkin käsillä tehtävän hoidon hoitovaikutus voitaisiin mekaanisesti kohdistaa pelkästään johonkin ihmisen yksittäiseen rakenteeseen tai kudoskerrokseen. Näitä hoitoja myydään yhä useammin ratkaisuna milloin mihinkin vaivaan.

Yksittäisiä käsillä tehtäviä hoitotekniikoita on myös ryhdytty kaupallistamaan ja myymään ratkaisuna ihmisten kokemiin tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin.

Esimerkiksi "faskian (lihaskalvon) hoitoa" on käsitelty tekstin loppupuolella. Myös alaselkäkipuihin tarjottu syy "vino lantio" nostetaan tässä kirjoituksessa esille.

Tekstin aiheet:

Vastaanottotyö
Mitä tuki- ja liikuntaelinvaivoista pitäisi tietää?
"Lihasjumi" ja kireät lihakset
"Kuona-aine" lihaksessa
"Faskian hoito"
"Lantio vinossa" / SI-nivel "pois paikaltaan"
Mutta mitä se kipu on?
Mitä manuaalisella hoitamisella voidaan saavuttaa?

Vastaanottotyössä törmää toistuvasti samaan ilmiöön: vastaanotolle saapuu asiakas jonkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivan kanssa, johon hän luonnollisesti odottaa saavansa avun.

Kun vaivan syytä ja sen taustalla olevia tekijöitä lähdetään selvittämään, usein jo alkuhaastattelussa käy ilmi, että koetuille oireille on jo itse annettu hieman ontuvia selityksiä.

Tyypillisimmät selitykset ovat, että lihakset ovat "jumissa" tai niissä on "kuona-ainetta". Näihin monesti kaivataan paikallista käsittelyä, jotta "jumi" tai "kuona-aineet" hierottaisiin halutulta alueelta pois.

Viime vuosina on myös yleistynyt teoria, että faskiat (lihaskalvot) olisivat hoidon tarpeessa.

Selkäkipuihin saatetaan hakea syytä, että Nikama on "lukossa" tai "pois paikaltaan" ja se täytyy "naksauttaa paikalleen".

Joskus myös asiakas saattaa todeta, että lantio on vinossa, SI-nivel on pois paikaltaan tai on jokin muu erikoinen teoria, jonka selitykseen fysiologisesti ei ole oikeastaan minkäänlaisia perusteita.

Syy näille virheellisille käsityksille ei tietenkään ole asiakkaan. Nämä käsitykset pohjautuvat virheellisiin tulkintoihin ja vanhentuneeseen tietoon, jotka elävät voimakkaasti alan sisällä. Joissakin alan koulutuksissa näitä saatetaan opettaa edelleen.

Vastaanottotyössä saa toistuvasti käyttää aikaa näiden käsitysten korjaamiseen. Asiakkaille saa perustella ja selittää, että asia ei olekaan niin yksinkertainen kuin sen on ymmärretty olevan. Useimmiten nämä tiedot ovat myös asiakkaasta huojentavia ja vaikuttavat positiivisesti mielialaan sekä kuntoutumisen edistymiseen.

"Myös palveluntarjoajien keskuudessa liikkuu omituisia selityksiä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Tyypillisesti näihin tarjottu ratkaisu on tunnin hieronta, selkärangan "naksautus", lantion suoristaminen tai joku muu käsillä tehtävä temppu. Useimmiten näitä ratkaisuja yhdistää se, että asia olisi hoidon jälkeen "korjattu", eikä sille tarvitsisi tehdä enää mitään."

Myös palveluntarjoajien keskuudessa liikkuu omituisia selityksiä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Tyypillisesti näihin tarjottu ratkaisu on tunnin hieronta, selkärangan "naksautus", lantion suoristaminen tai jokin muu käsillä tehtävä hoito. Useimmiten näitä ratkaisuja yhdistää se, että asia olisi hoidon jälkeen "korjattu", eikä sille tarvitsisi tehdä enää mitään.

Vaikka oire saataisiin käsittelyllä hetkeksi pois, mitä todennäköisimmin tuntemus palaa ajan myötä takaisin. Monesti vastaanotolle hakeudutaan tällöin uudestaan ja toistuvat käsittelyt hyväksytään osaksi elämän säännöllisiä rutiineja.

Moraalittomimmissa tapauksissa asiakkaalle uskotellaan, että säännöllinen käsittely on ainut ratkaisu kyseiseen vaivaan. Valitettavasti myös tämä lisääntyy palveluiden kaupallistuessa.

Puhuttaessa asiakkaan itse valitsemasta päätöksestä käydä säännöllisesti jossain käsittelyssä, täytyy erottaa toisistaan rentoutuminen, akuutti kivunlievitys ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoito. Näitä aiheita käsitellään tekstissä myöhemmin.

Kaikessa tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan liittyvässä on hyvä pitää mielessä, että ihminen on järjettömän monimutkainen olento.

Ihmisen toimintaa ei voida selittää ainoastaan miettimällä pelkkiä lihaksia, niveliä ja hermostoa.

Ihmisen toimintaan vaikuttaa suuresti näiden nk. biomekaanisten tekijöiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

On siis hieman yksinkertaistettu ajatus, että jokin tuki- ja liikuntaelinvaiva voitaisiin parantaa esimerkiksi hieromalla. Jos vaiva pyritään selittämään yhdellä muuttujalla, kuten kireällä lihaksella tai vinossa olevalla lantiolla ja siihen tarjottu "ratkaisu" on jokin käsillä suoritettava temppu, se ei yleisesti ottaen mitä todennäköisimmin pidä paikkaansa.

Manuaalinen hoitaminen etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa voi olla hyödyllistä. On silti tärkeä ymmärtää, ettei mikään käsittely poista tai korjaa vaivoja.

Ei ole olemassa myöskään niin kutsuttuja nopeita ratkaisuja tai "pikafiksejä". Tuki- ja liikuntaelinvaivat kehittyvät tavallisesti pitkän aikavälin aikana ja niiden taustalla on jälleen mitä moninaisimmat tekijät, kuten esimerkiksi arjen kuormitus, työasennot, liikuntatottumukset, lihaskunto, ikä, genetiikka, stressi, elämäntilanne ja muut psykososiaaliset tekijät.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät parannu sillä, että manuaaliterapeutti käsittelee ongelma-aluetta asiakkaan maatessa hierontapöydällä. Joissain tapauksissa tietysti tästäkin voi olla hyötyä, mikäli se on osa laajempaa hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelman täytyisi aina pitää sisällään aktiivista kuntoutusharjoittelua ja kuormitustekijöihin vaikuttamista.

Kuntoutuminen lähtee ensisijaisesti omien toimintamallien muutoksesta ja omasta aktiivisesta tekemisestä. Tässä prosessissa hyvä kuntoutuksen ammattilainen voi toimia tukena, asiantuntijana sekä mahdollistajana.

Kuntoutumisen ensisijaisen tavoitteen ei pitäisi ikinä olla se, että asiakas käy "ylläpitohoidoissa" kuukauden, kahden kuukauden tai puolen vuoden välein. Sen sijaan olisi tärkeää, että asiakas oppisi ymmärtämään oman toimintansa vaikutuksia hyvinvointiin.

Jos asiakas on itse päättänyt käydä säännöllisesti rentouttavassa hoidossa, on tilanne aivan toinen. Rentoutumistarkoituksiin hieronta voi toimia nopeana ja hetkellisenä apuna.

Jos hierontaan on hakeuduttu oireen kanssa, jää hierojan vastuulle olla antamatta virheellistä tietoa hoidon vaikutuksista oireeseen. Asiakkaan kuuluu saada tietää, että hieronta voi rentoutumisen johdosta hetkellisesti alentaa oireen tuntemusta ja lievittää akuuttia kipukokemusta, mutta ei mekaanisesti poista vaivaa.

Jos hierojalla ei ole tarjota asiakkaalle aktiivista harjoittelua ja kuormitustekijöihin vaikuttavaa hoitosuunnitelmaa, kuuluu hänen ohjata asiakas terveydenhuollossa eteenpäin.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja kuntoutuksen asiantuntijan vastuuseen kuuluu tarjota luotettavaa ja oikeaa tietoa vaivojen kuntoutuksen suhteen. Asiakkaan ei tarvitse olla tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntija. Se on meidän ammattilaisten tehtävä.

"Vaikka manuaalinen hoitaminen etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa voi olla hyödyllistä, on tärkeä ymmärtää, ettei mikään käsittely poista tai korjaa vaivoja.

Kuntoutuminen lähtee ensisijaisesti omien toimintamallien muutoksesta ja omasta aktiivisesta tekemisestä."

Kireästä lihaksesta puhuttaessa viitataan tavallisesti lihaksen ominaisuuteen, josta käytetään nimitystä lihastonus.

Perinteisen määritelmän mukaan tämä tarkoittaa jännitystä rennossa lihaksessa tai vastustusta, jota nivelen liikettä tutkiva henkilö tuntee kun lihasta venytetään passiivisesti (terapeutin venyttämänä).

Määritelmä on hieman epäselvä, sillä se ei sisällä tarkkaa tietoa siitä, mitä passiivisen venytyksen vastustus tarkoittaa. Se perustuu tutkivan henkilön subjektiiviseen kokemukseen (=mielipiteeseen) lihaksen vastustuksesta tarkan kliinisen diagnostiikan sijaan (Ganguly 2021).

Lihaskireyden tai lihastonuksen määrittelyssä suurena ongelmana onkin, ettei käytössä ole riittävän selkeää ja yleispätevää määritelmää näiden asioiden selittämiseen.

Hieman pelkistetysti voitanee kuitenkin sanoa, että näillä tarkoitetaan lihaksissa jatkuvasti olevaa supistustilaa. Supistustila aiheutuu hermoston ylläpitämän toiminnan seurauksena ihmisen ollessa valvetilassa.

Kyseessä on siis monimutkainen ilmiö, jonka säätelyyn vaikuttaa useista eri komponenteista (motorinen aivokuori, aivokuoren alaiset basaaligangliot, pikkuaivot, selkäytimen nousevat ja laskevat hermoradat, sekä lihaksen tuntoelin, lihaskäämi) koostuva hermolihasjärjestelmä (Ganguly 2021).

Hieman yksinkertaistettuna lihastonus on siis enemmänkin hermostollinen ominaisuus kuin lihaksessa oleva vika tai oire. Lihaksissa kuuluukin olla jännitystä, sillä ilman sitä esimerkiksi asennon ylläpitäminen ja liikkeen tuottaminen eivät olisi mahdollista.

Miksi lihas sitten tuntuu jumiselta tai kireältä?

Kenenkään on hankala lähteä antamaan yksiselitteistä vastausta siitä, mitä kukin lihaksissaan tuntee. Kyseessä kuitenkin on ensisijaisesti tuntemus.

Lihas voi esimerkiksi ärtyä mekaanisesta tai staattisesta rasituksesta ja siinä voi alkaa tuntua kipua, voimattomuutta, väsymisen, heikkouden, venytyksen tai kireyden ("jumin") tunnetta. Nämä kaikki ovat tuntemuksia, jotka muodostuvat kaikilla yksilöllisesti.

Edellä mainitut tuntemukset eivät selity sillä, että lihas menisi itsestään ”jumiin”. Tämä on ainoastaan kansankieleen taipunut ilmaisu ja pelkistys monimutkaisesta ilmiöstä. Tälle tuntemukselle haetaan vielä valitettavan usein manuaaliterapeutin validointia kysymyksillä kuten "miltä lihas tuntuu" tai "onko siellä jumia"?

”Kenenkään on hankala lähteä antamaan yksiselitteistä vastausta siitä, mitä kukin lihaksissaan tuntee. Kyseessä kuitenkin on ensisijaisesti tuntemus.”

"Tälle tuntemukselle haetaan vielä valitettavan usein manuaaliterapeutin validointia kysymyksillä kuten "miltä lihas tuntuu" tai "onko siellä jumia?"

Ylipäätään lihasjumi-käsitteen käyttöä tulisi ammattikäytössä harkita tarkkaan, sillä se on luonteeltaan medikalisoiva. Lisäksi jos ammatinharjoittajan tarkoituksena on myydä palveluaan oman tuntoaistinsa perusteella, on toiminta eettisestikin hyvin kyseenalaista.

Jumi- sana luo virheellistä kuvaa siitä, että lihaksessa olisi jokin vika. Kyseessä on enemmänkin ominaisuus kuin oire. Myös "jumiin menneen" lihaksen hoitaminen pelkällä manuaaliterapialla (kuten vaikka hieromalla) on hieman kyseenalaista, koska mitään jumia ei oikeastaan ole edes olemassa.

Hieroja tai kuka tahansa manuaaliterapeutti voi kuvitella tuntevansa lihaksessa ”jumeja” ja voivansa vaikuttaa näihin, mutta tässäkin kyseessä on ensisijaisesti terapeutin oma tulkinta. Tulkinta perustuu vain terapeutin omaan mielipiteeseen.

Hieromalla voidaan toki lievittää oireiden kokemusta, mutta mikäli oireiden taustalla oleviin tekijöihin ei tehdä muutoksia, ei mikään määrä hierontaa riitä korjaamaan vaivaa.

Lihasten tunnustelun (palpaatio) tarkkuutta kivun määrityksessä on tutkittu jonkin verran. Esimerkiksi vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa käytettiin toispuoleisia niska- ja alaselkäkipua potevia koehenkilöitä. Kaksi manuaaliseen tutkimiseen koulutettua henkilöä pyrkivät tunnustelemalla arvioimaan kummalla puolella kehoa oireet olivat.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 94 niskakipuista ja 91 alaselkäkipuista koehenkilöä. Niskakipujen osalta ensimmäinen tutkija onnistui määrittämään oikean tuloksen 53% tapauksista ja toinen tutkija 64% tapauksista. Alaselkäkivun osalta oikea tulos onnistuttiin määrittämään myös noin 65% tapauksista (Maigne ym. 2012).

Tutkivan terapeutin tunnustelulle ei siis kannata antaa liikaa painoarvoa jos arvaamisellakin olisi 50% mahdollisuus saada oikea vastaus.

Terapeutin tulkinta voi suurella todennäköisyydellä olla väärä tai sillä ei ole mitään kausaalista suhdetta koettuun kipuun.

"Jos kyseessä on ainoastaan jännä tuntemus, jonka haitta-aste arkeen on käytännössä mitätön, ei mistään vakavasta asiasta ainakaan ole kyse."

Kireyden tai jumin tunteen kannalta lähinnä kiinnostavaa onkin se, että liittyykö tuntemukseen kipua ja mitä haittaa tuntemuksesta on esimerkiksi arjen suhteen.

Jos kyseessä on ainoastaan jännä tuntemus, jonka haitta-aste arkeen on käytännössä mitätön, ei mistään vakavasta asiasta ainakaan ole kyse.

Mikäli kyseessä on selkeä kipuoire, asia on jo huomattavasti monimutkaisempi. Tämän tekstin tarkoituksena ei kuitenkaan ole paneutua kivun fysiologiaan sen syvemmin, sillä tämä vaatisi kokonaan oman kirjoituksen. Tästä aiheesta kirjoittelemme varmasti myöhemmin lisää.

Tuntemuksia lihaksissa on joskus selitetty teorialla siitä, että lihaksiin olisi "jäänyt jumiin kuona-aineita”. On myös kuviteltu, että ”kuona-”aineita voitaisiin hieroa lihaksesta pois.

Tällaisten väittämien paikkansa pitävyydestä ei ole olemassa mitään todisteita. Ainakaan englannin kielellä ei ole julkaistu yhtäkään tutkimusta tai tieteellistä julkaisua, joka vastaisi edes kysymykseen mikä tämä "kuona-aine" on (Walton 2016).

Kyseessä lienee siis keksitty teoria, joka perustuu todennäköisesti mutuiluun ja huhupuheisiin. Lisäksi se on valitettavan yleinen harhakäsitys, joka leviää edelleen myös ammattilaisten keskuudessa.

Erityisen mielenkiintoisen ja omalla tavallaan huvittavankin tästä kuona-aineen keskustelusta tekee se, että kukaan ei vielä toistaiseksi ole pystynyt tarjoamaan selkeää vastausta mikä tämä "kuona-aine" on. Yleisimmin kuullut ehdotukset taitavat kuitenkin olla maitohappo, laktaatti tai "en tiedä".

Maitohappo ja laktaatti, mitä ne ovat?

Seuraavaksi käsitellään aiheita maitohappo ja laktaatti. Jos aiheet ovat täysin entuudestaan tuntemattomia, seuraavan osion tekstiä on todennäköisesti liian vaikea ymmärtää. Suosittelemme kiinnostuksen säilymisen vuoksi siirtymään seuraavaan väliotsikkoon.

Maitohaposta on hyvä tietää sen verran, että sitä muodostuu ihmisen elimistössä ainoastaan välillisesti osana elimistön hapetonta energia-aineenvaihduntaprosessia (anaerobinen glykolyysi).

Glykolyysissä elimistöön varastoituneesta sokerista (glukoosi) tuotetaan lihassolun käyttöön sen energianlähdettä ATP:ta.

Tässä prosessissa glukoosin pilkkoutumistuotteena syntyy pyruvaattia, joka pelkistyy edelleen maitohapoksi. Ennen kun maitohapon edes teoreettisesti voisi ajatella varastoituvan mihinkään, se on jo ehtinyt pilkkoutua edelleen laktaatiksi ja vety-ioneiksi.

Myöskään laktaatti tai vety-ionit eivät varastoidu lihakseen "kuona-aineina" vaan ne poistuvat verenkierron ja maksan kautta elimistöstä itsestään (Ullman 2013).

Hieronta ei myöskään nopeuta laktaatin poistumista millään tavalla. Tätä on tutkittu esimerkiksi Hemmingsin ym. suorittamassa tutkimuksessa vuodelta 2000.

Tutkimuksessa kahdeksan nyrkkeilijää suoritti kaksi nyrkkeilysimulaatiota ergometrillä, joiden välissä he saivat joko hierontaa tai passiivista lepoa. Urheilijoiden sykkeet ja veren laktaatti- ja glukoositasot mitattiin ennen suorituksia, suoritusten aikana ja suoritusten jälkeen. Ennen toista simulaatiota annettiin myös arvio omasta palautumisesta.

Mittauksissa ei havaittu merkittävää eroa veren laktaatti- tai glukoosiarvoissa hierotun ja passiivisesti levänneen ryhmän välillä.

Tutkimuksesta teki mielenkiintoisen kuitenkin se, että hierontaa saaneiden urheilijoiden käsitys omasta palautumisesta oli lisääntynyt huomattavasti (Hemmings ym. 2000). Tämä kertoo siis siitä, että hieronnan tai muiden manuaalisten hoitojen vasteeseen vaikuttaa myös psyykkiset tekijät.

Jos hieronnan jälkeen olo tuntuu palautuneelta, voi siis fysiologiten muutosten sijaan ainut muuttunut asia olla oma subjektiivinen kokemus palautumisesta.

Manuaaliterapian vaikutuksesta veren laktaattiarvoihin on sittemmin tehty useita tutkimuksia, eikä yhdessäkään näistä ole löydetty näiden kahden välillä juuri mitään yhteyttä (Brummit 2008). Tämän lisäksi vaikuttaisi löytyvän kohtuullisen paljon näyttöä sen puolesta, että väitteet ”hieronta edistää verenkiertoa”, ”hieronta laskee kortisolitasoja” tai ”hieronta lisää endorfiinien pitoisuutta veressä”, eivät myöskään pidä paikkaansa (Walton 2016).

Faskioiden (lihaskalvojen) hoito on viime vuosina ollut trendikästä ja suosittua erilaisten manuaaliterapian hoitomuotojen sisällä.

Todisteet faskiatekniikoiden toimivuudesta ovat kuitenkin luonteeltaan lähes kokonaan anekdoottisia, eli ne pohjaavat lähinnä huhupuheisiin varsinaisen tieteellisesti tutkitun tiedon sijaan.

Tieteellinen näyttö, joka näitä anekdootteja tukisi on laadultaan joko epäselvää tai se puuttuu kokonaan (McKenney ym. 2013). Tutkimuksissa ei myöskään olla saatu täyttä yksimielisyyttää siitä, mikä on näiden tekniikoiden vaikuttavuus tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa (Laimi ym. 2018).

Suureksi ongelmaksi faskiatekniikoiden tutkimuksessa muodostuu se, että hoidettavan henkilön ja manuaaliterapeutin välisen vuorovaikutuksen merkitystä ei kyetä täysin eliminoimaan niiden tehokkuutta arvioidessa.

Tämän lisäksi myös kosketuksen biologisilla vaikutuksilla sekä manuaaliterapeutin kyvyllä arvioida venytettävän kudoksen tilaa voi olla hoitovasteen kannalta merkitystä (McKenney 2013).

Näitä väitteitä tukee myös se, että nykytutkimusnäytön valossa manuaalisten käsittelyiden hoitovasteeseen tiedetään vaikuttavan asiakkaan odotukset, mieltymykset ja aiemmat kokemukset, terapeutin viestintä, hoitotilan viihtyvyys sekä muut kontekstuaaliset tekijät (Luomajoki ym. 2020).

Hieronnan tai muiden käsillä tehtävien hoitojen vaikuttavuutta ei siis voida selittää pelkällä venytyksellä tai painamisella, vaan ilmiö on huomattavasti monimutkaisempi.

"Nykytutkimusnäytön valossa manuaalisten hoitojen hoitovasteeseen tiedetään vaikuttavan asiakkaan odotukset, mieltymykset ja aiemmat kokemukset, terapeutin viestintä, hoitotilan viihtyvyys sekä muut kontekstuaaliset tekijät."

On mahdoton ajatus, että käsillä tehtävä hoito voitaisiin kohdistaa johonkin yksittäiseen rakenteeseen (esimerkiksi faskiaan) ja samalla eristää hoidon vaikutus muista rakenteista.

Mikä tahansa käsillä tehtävä hoito kohdistuu aina hoidettavaan ihmiseen kokonaisuutena.

Yksistään faskioita ei voida venyttää, vaan venytettäessä venyvät kaikki muutkin rakenteet, kuten iho, lihakset, hermot, sidekudosrakenteet (joihin siis myös faskiat lukeutuu) ym.

Venyttämällä ei saada juurikaan aikaan muutoksia faskian tai minkään muunkaan kudoksen rakenteissa.

Venyttämisen vaikutus perustuu enemmänkin kokemukseen siitä, että venytettävää aluetta voidaan viedä pidemmälle venytykseen. Kyseessä on siis jälleen hieman monimutkaisempi asia kuin "venytän tästä ja faskian elastiset ominaisuudet muuttuvat".

Manuaaliterapian alojen sisällä on pitkään ajateltu hoidon vaikuttavuuden perustuvan paljolti biomekaanisiin tekijöihin, kuten nivelen liikkeen lisääntymiseen, lihastonuksen vähentymiseen tai muutoksiin selän rakenteiden toiminnassa.

Nykytutkimusnäytön valossa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että näiden vaikutusten merkitys hoitovasteeseen on huomattavasti merkityksettömämpi kuin sen on aiemmin ajateltu olevan (Luomajoki ym. 2020).

Asiakkaan oma kokemus hoidosta vaikuttaisi sen sijaan olevan manuaaliterapian merkityksen kannalta olennaista. Hieronta tai mikä tahansa manuaalinen käsittely tuntuu useimmiten hyvältä ja olo saattaa rentoutua. Hoitojen vaikutukset ovat kuitenkin verrattain lyhytkestoisia ja saavutettu rentouden tila häviää ajan kuluessa.

Mikäli tuki- ja liikuntaelinvaivoista halutaan oikeasti päästä eroon, on näille valitettavasti alettava itse tekemään jotain.

Ainakin tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että manuaaliterapian osalta tämän hetkinen paras tieteellinen tutkimusnäyttö puhuu manuaaliterapian ja kuntouttavan harjoittelun yhdistämisen puolesta.

Muissa tapauksissa hoidot ovat lähinnä oireen lievitystä tai rentoutumistarkoituksiin soveltuvaa käsittelyä. Tällaisissa hoidoissa käyminen kuuluisi olla aina asiakkaan oma päätös, eikä terapeutin myymä loppumaton "vaivan hoitosarja" perättömillä lupauksilla.

Aivan yhtälailla kuin lihakset eivät itsestään "mene jumiin", ei myöskään lantio itsestään "mene vinoon".

Lantion alue muodostuu vahvoista rakenteista ja se kestäää kuormitusta. Nämä rakenteet (esim. SI-nivel) eivät mene istumalla vinoon tai kävellessä "pois paikaltaan". Tämä vaatii aiheutuakseen käytännössä aina jonkin ulkopuolisen voiman tai lantioon kohdistuneen trauman.

Jos lantio olisi lähtenyt pois paikaltaan, olisi omin jaloin käveleminen vastaanotolle luultavimmin mahdotonta. Tällaiset tapaukset vaativat välitöntä sairaalahoitoa.

Tarinat lantion laittamisesta "takaisin paikalleen" manuaaliterapeutin toimesta esimerkiksi vetämällä jalasta tai kiertämällä lantiota johonkin suuntaan, eivät missään nimessä pidä paikkaansa.

Vino lantio tai lantion "toimintahäiriöt" ovat täysin keksittyjä asioita. Näillä syillä esimerkiksi selkäkipua perustelevien henkilöiden puheita ei kannata ottaa liian vakavasti. Kivunhoidon tutkimusnäyttö viimeisen 20 vuoden ajalta osoittaa, että edellä mainitut teoriat ovat aikansa eläneitä.

On hankala arvioida, mistä "taru vinosta lantiosta" on alunperin saanut alkunsa. Sen leviämiseen on luultavasti vaikuttanut pinttynyt käsitys lantion korostuneen anteriorisen tiltin vaikutuksesta alaselkäkipuihin. Tämän teorian mukaan lihasparit iso pakaralihas (gluteus maximus), vatsalihakset (abdominalis) ja lonkan koukistajalihas (iliopsoas), selän ojentajalihas (erector spinae) kiertävät lantiota joko eteen (anteriorinen tiltti) tai taakse (posteriorinen tiltti). Korostuneeseen anterioriseen tilttiin vaikuttaa "kireät" lonkankoukistajat ja selän ojentajat sekä "heikot" pakaralihakset ja vatsalihakset. Teoria perustuu toki löyhästi anatomiaan, mutta se on lähinnä muinaismuisto 70-80-luvuilta ja tämän jälkeen on julkaistu kasapäin uudempaa tietoa.

Asennon ja liikkeen vaikutusta alaselkäkipuihin on tutkittu esimerkiksi vuonna 2014 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa.

Katsaukseen valikoitui yhteensä 43 tieteellistä julkaisua ja näistä muodostetun meta-analyysin perusteella näyttäisi siltä, että lannerangan kaareutumisella (lordoosi), eteen- tai taaksepäin kiertyvällä lantiolla (anteriorinen/posteriorinen tiltti) tai sillä tuleeko liikettä enemmän lonkkanivelestä vai lannerangasta kumartuessa eteenpäin, ei vaikuttaisi olevan merkityksellistä yhteyttä alaselkäkipuun.

Ainoat asiat katsauksen mukaan, missä alaselkäkipuiset ja kivuttomat erosivat toisistaan olivat, että yleisesti ottaen alaselkäkipuisilla vaikuttaisi olevan rajoittuneempi lannerangan liikkuvuus, liikkeen hallinta ja heidän liikkeensä ovat hitaampia verrattuna kivuttomiin. Nämä luonnollisesti voivat olla kivun itsensä aiheuttamia haittoja, eikä tiedetä oliko näitä jo ennen alaselkäkipujen alkamista (Laird ym. 2014).

Kipu tietenkin on todellinen ilmiö ja epämiellyttävä kokemus, jota ei missään nimessä voi vähätellä.

Kipua ei myöskään pidä lähteä selittämään keksityillä teorioilla tai yksinkertaistetuilla selityksillä jonkin yksittäisen rakenteen vaikutuksesta.

Käsitteenä "kipu" on hyvinkin laaja ja sen henkilökohtainen määritteleminen on yksilöllistä. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein.

Pelkät rakenteelliset tekijät harvoin riittävät yksin selittämään kipua, ellei kyseessä ole selkeä patologia, kuten avohaava, murtuma, ruhje tai jokin muu vamma.

Kipu on kuitenkin niin laaja ja mielenkiintoinen aihealue, että kirjoitamme siitä varmasti myöhemmin lisää.

Nykytietämyksen mukaan niinkin suuri osa kuin 90% alaselkäkivuista kuuluu niin kutsutun epäspesifin kivun piiriin, jonka tarkkaa aiheuttajaa ei joko pystytä yksilöimään tai sitä ei tiedetä (Luomajoki 2015).

Kivunhoidon kannalta ei ylipäätään ole kovinkaan merkityksellistä, mikä rakenne aistii kipua. Tärkeää on se, mitä kivulle voitaisiin tehdä. Primäärin nosiseptisen (kipua aistivan) rakenteen pakonomainen etsintä ohjaa toimintaa ainoastaan kauemmas siitä, millä oikeasti on väliä. Mitä voitaisiin tehdä eri tavalla, jotta kipua ei tarvitsisi enää kokea tai se ainakin helpottaisi?

Miten tämä kaikki informaatio sitten pitäisi tulkita? Onko manuaaliterapia täysin turhaa ja hyödytöntä? Ei missään nimessä. Ainoastaan sen vaikutuksia selittävät teoriat ovat pahasti aikansa eläneitä, eivätkä ne useimmiten perustu muuhun kuin alan ”gurujen” selityksiin sekä itse keksittyihin tulkintoihin.

Mistä nämä kivunhoidon virheelliset tulkinnat johtuvat?

Suurena ongelmana näiden tulkintojen muodostumisessa on se, että ei ymmärretä eroa fysiologisten vaikutusten ja manuaaliterapian kliinisten vaikutusten välillä. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.

Fysiologinen vaikutus on muutos ihmisen biokemiassa tai elimistön toiminnassa. Kliininen vaikutus voi olla esimerkiksi muutos oireissa, muutos mielentilassa tai muutos kyvyssä selviytyä arjessa. Esimerkiksi rentoutuminen on kliininen vaikutus. Fysiologisilla vaikutuksilla pyritään selittämään miten hoito toimii ja kliinisellä vaikutuksella oliko hoidosta hyötyä.

Pelkällä kliinisellä vaikutuksella ei siis voida perustella tai selittää miten jokin asia toimii. Ihmisen rentoutuminen hoidon aikana ei kerro vielä yhtään mitään mistä rentoutuminen johtuu. Näiden kahden kanssa menee usein puurot ja vellit sekaisin ja päädytään mutkat suoriksi vedettyihin tulkintoihin.

Tavallisimpia tulkintoja ovat, että "hieronta lievittää stressiä = hieronta laskee kortisolitasoja" tai "niska tuntuu käsittelyn jälkeen rennommalta = lihaksissa on tapahtunut kudosmuutoksia".

Manuaalisia hoitoja on myös tutkittu vasta verrattain lyhyen aikaa ja tutkimusnäyttö niiden osalta vasta lisääntyy. Aiemmin olemassa ollut tieto on pohjannut pitkälti alan ”gurujen” mutuiluun, mielipiteisiin ja pahimmillaan täysin todellisuudesta vieraantuneisiin harhaisiin teorioihin. Nämä teoriat lähtevät myös herkästi leviämään alan sisällä. Alalla on paljon kouluja, lisäkoulutuksia ja kursseja, joiden sisällölle ei aina löydy tieteellistä näyttöä.

Rentoutuminen: Manuaalinen hoitaminen tuntuu hyvältä ja siitä tulee hyvä mieli. Ihmiset vaikuttavat olevan hoitoihin hyvinkin tyytyväisiä.

Tärkeä on kuitenkin ymmärtää, että asiakastyytyväisyyttä ei voi käyttää argumenttina hoidon tehokkuudesta, eikä sillä voida selittää miten manuaaliterapia toimii.

Kaikesta huolimatta hoito rentouttaa ja rentoutuminen on hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Hektisempään suuntaan muuttuvassa maailmassa rentoutumiselle on lisääntynyt tarve.

Vaikka tuki- ja liikuntaelinvaivoja ei voida käsillä parantaa tai korjata, on manuaaliterapian rentouttava vaikutus varmasti yksi sen tärkeimmistä hyödyistä.

Kivun lievitys: Manuaalisesti hoitamalla on mahdollista lievittää koettua kipuoiretta, ainakin hetkellisesti. Käsitelty alue tuntuu rennommalta ja kivun tuntemukset ovat monissa tapauksissa hoidon aikana lievittyneet.

Tässäkin tosin on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mistä kipuoireiden lievittyminen johtuu. Johtuuko oireen lieveneminen siitä, että manuaaliterapeutti teki jotain käsillä ja paransi? Vai olisiko mahdollista, että tähänkin kokemukseen vaikuttaisi useammat eri tekijät, esimerkiksi yllä mainittu rentoutuminen ja psykososiaaliset vaikutukset.

Kipu on aina monimutkainen ilmiö, eikä sen lievittymistä pystytä selittämään pelkästään yhdellä tekijällä, kuten "painan tuosta ja kipu häviää, koska tein käsillä niin".

Nykyään tiedetään, että suuri osa manuaalisen hoitamisen hoitovasteesta tulee aivan muualta kuin itse käsillä tekemisestä.

Minäpystyvyyden lisääminen: Kuntoutuksen näkökulmasta manuaaliterapiaa voidaan käyttää pystyvyyden tunteen tai minäpystyvyyden lisäämiseen.

Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että manuaaliterapian keinoin muokataan henkilön kokemusta omasta kyvystään selviytyä vaivansa kanssa.

Käsillä tehtävällä hoidolla saadaan lievitettyä tuntemuksia (kuten kipua) ja tällä luodaan aikaikkuna, jossa kehoa on mahdollista käyttää varmemmin tai kivuttomammin.

Toiminnalla pyritään ensisijaisesti mahdollistamaan esimerkiksi vaivoja ennaltaehkäisevä tai kuntouttava harjoittelu.

Manuaaliterapian ja kuntouttavan harjoittelun yhdistämisen puolesta löytyy runsaasti laadultaan hyvää tutkimusnäyttöä. Yksistään manuaalinen hoitaminen kuntoutuksen näkökulmasta vaikuttaisi kuitenkin olevan suhteellisen tehotonta ja lyhytkestoista.

Varsinaisesta vaivojen kuntoutuksesta ei pitäisi puhua jos hoitoa ei tueta oikeaoppisella aktiivisella kuntoutusharjoittelulla tai muutoksia ei tehdä vaivan perimmäisiin syihin, kuten arkeen ja kuormitustekijöihin.

Näissä tapauksissa hoidon vaikuttavuudet rajautuvat enemmänkin rentoutumistarkoituksiin ja akuuttiin kivunlievitykseen.

LÄHTEET:

Ganguly, Jack, Kulshrehtha, Dinkar, Almotiri, Mohammed, Jog, Mandar 2021. Muscle Tone Physiology and Abnormalities.
https://www.mdpi.com/2072-6651/13/4/282/htm#B1-toxins-13-00282

Maigne J, Cornelis P, Chatellier G 2012. Lower back pain and neck pain: is it possible to identify the painful side by palpation only?
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22341057/

Walton, Tracy 2016. 5 Myths and Truths about Massage Therapy.
http://www.tracywalton.com/wp-content/uploads/2016/09/5-Myths-and-Truths-about-Massage-Therapy_final-with-Page-Numers.pdf

Ullman, Evie 2013. The Lactic Acid Myth.
https://www.bostonsportsmed.com/2013/10/lactic-acid-myth/

Hemmings B., Smith M., Graydon J., Dyson R. 2000. Effects of massage on physiological restoration, percieved recovery, and repeated sports performance.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1724183/

Brummit, Jason 2008. The Role of Massage in Sports Performance and Rehabilitation.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2953308/

McKenney, Kristin, Sinclair Elder, Annie, Elder, Craig, Hutchins, Andrea 2013. Myofascial Release as a Treatment for Orthopaedic Conditions: A Systematic Review.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3718355/#i1062-6050-48-4-522-b03

Laimi, Katri, Mäkilä, Annika, Bärlund, Esa, Katajapuu, Niina, Oksanen, Airi, Seikkula, Valpuri, Karppinen, Jari, Saltychev, Mikhail 2018. Effectiveness of myofascial release in treatment of chronic musculoskeletal pain: a systematic review.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28956477/

Luomajoki, Hannu, Koho, Petteri, Ojala, Tapio, Röning, Tiina, Takatalo, Jani, Tarnanen, Jani, Holopainen, Riikka, Mikkonen, Jani, Ekström, Kristian, Kouri, Jukka-Pekka 2020. Ammattilaisen kipukirja. VK-kustannus.

Luomajoki, Hannu 2015. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. VK-kustannus.

Laird, Robert, Gilbert, Jayce, Kent, Peter, Keating, Jennifer 2014. Comparing lumbo-pelvic kinematics in people with and without back pain: a systematic review and meta-analysis.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4096432/

terveysliikunta

21/11/2021

◾ Liikunnan avulla tavoitellaan parempaa fyysistä kuntoa, puhutaan kuntoliikunnasta.
◾ Liikunnan avulla tavoitellaan terveyskuntoa, puhutaan terveysliikunnasta.

" Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Se voi olla täsmäase, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. "

Lähde: Terveyskirjasto

Terveysliikunnan vaikutuksia

- lisää henkistä hyvinvointia
- helpottaa stressinhallintaa
- vahvistaa luustoa ja lihaksia
- alentaa kohonnutta verenpainetta
- alentaa korkeaa kolesterolia
- ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia
- ehkäisee tyypin 2 diabetesta
- ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia
- parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa
- helpottaa painonhallintaa

Terveysliikunnan puutteen vaikutuksia

- yhteydessä heikentyneeseen unenlaatuun
- yhteydessä mielialavaihteluihin ja masennukseen
- altistaa helpommin viruksille
- lisää väsymystä
- lisää tuki- ja liikuntaelinvaivoja
- vaikeuttaa painonhallintaa

Lähde: Terveyskirjasto

Laajempia kirjoituksia liikunnan terveysvaikutuksista:

Liikunnan terveysvaikutukset, osa 1: Metabolinen oireyhtymä

Liikunnan terveysvaikutukset, osat 2: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

varaanko hieronnan, osteopaatin vastaanottokäynnin vai liikuntavalmennuksen?

24/10/2021

Huomioi, että hieronnan ja osteopaatin vastaanottokäynnin maksuun käy työnantajan tarjoamista eduista ainoastaan hierontaetu/hyvinvointietu. Liikuntaetu ei verotuksellisista syistä näihin palveluihin käy.

Työnantajan tarjoamat liikuntaedut käyvät vain liikuntapalveluiden maksuun.

Hieronta

Urheiluhieronta on manuaaliterapian hoitomuoto, jonka tavoitteena on rentouttaa kehoa. Hieronta voi sopia myös akuuttien lihasperäisten kiputilojen lievittämiseen.

Urheiluhieronta eroaa klassisesta hieronnasta ainoastaan siten, että urheiluhieroja osaa tarvittaessa ottaa urheilevan ihmisen tai ammattiurheilijan tarpeet huomioon hieronnassa.

Hieronta saattaa joissain tapauksissa lievittää vaivan akuutin vaiheen tuntemuksia, mutta hoidon tulokset eivät useinkaan ole pysyviä. Vaivan hoitoon nykytutkimusten mukaan suositellaan aktiivista kuntoutusharjoittelua. Hieronnan ja kuntoutusharjoittelun yhdistäminen näyttääkin tällä hetkellä olevan tehokas hoitosuositus. Vastaanotolla voimme käyttää osan varaamastasi ajasta kuntoutusharjoitteiden kartoittamiseen.

Suosittelemme kivunhoidollisen hieronnan ohella myös liikuntavalmennusta, mikäli haluat oireistasi lopullisesti eroon. Tämän lisäksi kuormitustekijöihin on tehtävä tarvittavia muutoksia ja omatoiminen harjoittelu on viisasta ohjelmoida ammattilaisen kanssa. Näihin kaikkiin asioihin saat meiltä apua.

Osteopaatin vastaanottokäynti

Osteopaatti on AMK-koulutettu tuki- ja liikuntaelinvaivojen, manuaaliterapian ja kivunhoidon asiantuntija.

Jos vaivasi edellyttää tarkempaa tutkimista ja mahdollista kuntoutusharjoittelua, varaa aika osteopaatin vastaanotolle. Vastaanottokäynnillä vaivaasi perehdytään tavallista hierontakäyntiä tarkemmin ja tarpeen vaatiessa saat omatoimiset kuntoutusharjoitteet. Harjoitteet opetellaan tapaamisella yhdessä.

Pitkäaikaset ja pysyvät tulokset vaativat aina myös muutoksia arjessa ja kuormituksessa. Osteopaatilta saat opastusta myös kuormitustekijöiden ja palautumisen hallinnassa.

Liikuntavalmennus

Henkilökohtainen liikuntavalmennus sopii kaikenikäisille, liikuntakyvyltään kaikentasoisille ja minkälaisiin elämäntilanteisiin vain.

Kotoasi saattaa löytyä kuntoiluvälineitä, mutta kaipaat mahdollisesti opastusta harjoitteluun. Valmentajan kanssa on helppoa ja turvallista aloittaa liikunnallisten elämäntapojen opettelu.

Henkilökohtaisten kehonhuoltoharjoitteiden opetteleminen on helppo tapa edistää liikuntakykyä. Harjoitteita säännöllisesti tekemällä voidaan päästä eroon kehon ikävistä tuntemuksista, joihin tavanomaisesti haetaan apua esimerkiksi hieronnasta.

Turvallisten ja kehittävien harjoitustekniikoiden täsmäopettelu valmentajan kanssa antaa erinomaiset valmiudet omatoimisen harjoittelun kehittämiseen. Valmentajan avulla harjoittelusta tulee oireetonta ja osaat huomioida tyypillisimmät loukkaantumisriskit. Valmennuksesta hyötyvät myös useampien vuosien harrastajat.

Aktiiviliikkujankin harjoittelu saattaa usein kaivata uusia näkökulmia, mikäli harjoittelu on pidemmän aikaa ollut kehityksen kannalta tasaista.

Toimipisteessämme on riittävät välineet lihaskuntoharjoittelun ohjaamiseen irtopainoilla, tangoilla ja pienvälineillä.

Tässä keskeisimpiä aiheita, joihin liikuntavalmennuksesta on hyötyä:

✔ Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ennaltaehkäisevä harjoittelu
✔ Oireeton ja suunnitelmallinen harjoittelu
✔ Lihaskuntoharjoittelun tekniikkavalmennus
✔ Liikuntakyvyn kehittäminen ja liikunnallisemman elämäntavan opettelu
✔ Harjoittelun nousujohteinen ohjelmointi
✔ Yksittäisen liikuntasuorituksen parantaminen

Tervetuloa vastaanotolle!

Lue myös: Terveysliikunnan vaikutukset

varaa aika

liikuntavalmennus

19/9/2021

HINNASTO

LIIKUNTAVALMENNUS
◾ 60 min .......... 80 €
◾ 45 min .......... 60 €
◾ 3 kpl 60 min .......... 225 €
◾ 5 kpl 60 min .......... 375 €

◾ Voimaharjoittelun tekniikkavalmennus 60 min .......... 80 €
Lue lisää tästä

◾ Kehonhuollon tekniikkavalmennus 60 min .......... 80 €
Lue lisää tästä

◾ Henkilökohtainen harjoitusohjelma.......... 100 €
• Ei sisällä tapaamisia, kaikki hoidetaan etänä
Lue tarkempi kuvaus tästä

LIIKUNTAVALMENNUS

✔ Kehitetään yhdessä liikuntakykyäsi ja suunnittellaan omatoimisen liikunnan harrastamistasi

✔ Opetellaan lihaskuntoharjoittelun ja kehonhuoltoharjoittelun suoritustekniikoita

✔ Opit ymmärtämään tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustoja ja liikunnan merkityksen vaivojen ennaltaehkäisyssä

✔ Saat henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja liikuntasuunnitelman

✔ Puretaan sykekellosi harjoitteluraportteja auki ja kehitetään omatoimista harjoitteluasi

Liikuntavalmennuksen tärkein tehtävä on auttaa asiakasta henkilökohtaisten liikuntakykyyn liittyvien haasteiden kanssa ja motivoida asiakasta säännöllisen liikunnan harrastamiseen.

Autamme sinua kirkastamaan tavoitteesi ja etsimme kanssasi ne motivaatiotasi lisäävät asiat, joiden avulla liikunnan harrastaminen olisi mielekästä ja pysyisi säännöllisenä.

Suunnittelemme kanssasi tavoitteitasi tukevan harjoitusohjelman ja olemme tukenasi silloin kuin sitä tarvitset.

Meidän kanssamme voit myös suunnitella hyötyliikunnan lisäämistä arkeesi ilman varsinaista harjoitusohjelmaa.

Saat meiltä myös avun jos jokin liike tuottaa epämiellyttäviä tuntemuksia tai harrastaminen keskeytyy loukkaantumisen takia.

Tapaaminen

Tarjoamme valmennusta kaikentasoisille liikkujille ja valmennus tapahtuu aina asiakkaan liikunnallisten kykyjen rajoissa.

Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan tilannettasi tarkemmin ja selvitetään yhdessä minkälaisesta valmennuksesta hyötyisit parhaiten. Halutessasi voimme yhdellä kertaa tehdä suunnitelman omatoimiseen liikkumiseesi ja tarpeen tullen voit olla yhteydessä, mikäli koet tarvetta.

Suosittelemme järjestämään tapaamisia esim. 1 x / kk ja välissä harjoittelet itsenäisesti. Kehittymistäsi seurataan ja tapaamisilla tehdään harjoitusohjelmaasi tarvittavia päivityksiä.

Tapaamisia voidaan järjestää niin usein tai niin harvoin kuin sinulle sopii. Kaikki tapaamiset ovat yksityistapaamisia ja toimipisteellä ei ole muita ihmisiä samanaikaisesti.

Tarjoamme valmennusta myös elämäntapamuutoksiin, painonhallintaan ja kehonkoostumuksen muokkaamiseen.

Tervetuloa!

Mitä hyötyä liikuntavalmennuksesta on kehon vaivoihin?

Valmennuksen avulla tulet ymmärtämään tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustoja sekä säännöllisen liikunnan vaikutukset vaivojen ennaltaehkäisyssä. Opit hallitsemaan arkielämän kokonaiskuormitusta, joka on ratkaisevassa asemassa liikunnan harrastamisen toteutumiselle.

Tavanomaisesti tiettyihin lihasperäisiin (ns. hyväennusteisiin) vaivoihin haetaan pikaista apua hierojalta. Joskus oireen tuntemus voidaan saada hetkeksi pois, mutta useimmiten ongelma palaa jonkin ajan päästä takaisin. Tällöin on hyvä miettiä, voisiko hieronnan lisäksi omasta aktiivisesta tekemisestä olla hyötyä kyseisen vaivan hoidossa.

Liikuntavalmennuksessa saat omatoimiseen oireen hoitamiseen tarvittavaa ohjeistusta, harjoittelun ohjelmointia sekä tutkittuun näyttöön perustuvaa tietoa.

Huomioi, että liikuntapalveluiden maksuun käy myös työnantajan tarjoamat liikuntaedut.

varaa aika tästä

katso kaikki palvelumme tästä

lämmittely ja venyttely ennen urheilusuoritusta

16/9/2021

Lämmittelystä ja sen vaikutuksista urheilusuoritukseen käydään paljon keskustelua. Välillä kuulee eriäviä näkemyksiä lämmittelyn tarpeellisuudesta ja näkee mitä erikoisempia tapoja sen toteutukselle. Monelle lämmittely tuntuu olevan välttämätön paha ennen itse palkintoa, eli varsinaista treeniä. Asenteet lämmittelyä kohtaan näkyvät usein jo sen toteutuksessa ja kuminauhoja vispaillaan ilman mitään sen suurempaa keskittymistä liikkeen suoritukseen samalla kun vaihdetaan kuulumisia treenikaverin kanssa.

Termi lämmittely määritellään urheilussa kilpailua tai harjoitusta edeltäväksi valmistelevaksi harjoitteluksi, jonka tarkoituksena on parantaa suorituskykyä. Lämmittely koostuu perinteisen kaavan mukaan kevyestä aerobisesta harjoittelusta, venyttelystä sekä lajikohtaisista harjoitteista (Fradkin ym. 2010). Lämmittelyllä pyritään keskittämään verenkierto lihaksiin ja nostamaan sykettä ennen urheilusuoritusta. Tällä toiminnalla valmistellaan kehoa siis toimimaan varsinaisen suorituksen kannalta paremmin.

Onko lämmittelystä hyötyä?

Tutkitun tiedon valossa lämmittelyn merkityksestä urheilusuoritukseen tiedetään verrattain vähän ja useissa tapauksissa se perustuukin urheilijan tai valmentajan omaan näkemykseen asiasta tutkitun tiedon sijaan. 2010 julkaistun kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että lämmittelyllä olisi suotuisa vaikutus suorituskyvyn kannalta. Katsauksessa arvioitiin 32 tieteellistä julkaisua, joissa oltiin tutkittu lämmittelyn merkitystä suorituskykyyn. Lämmittelyllä tässä yhteydessä tarkoitettiin aktiviteettia, joka sisälsi muutakin kuin pelkkää venyttelyä (Fradkin ym. 2010).

Venyttely ennen urheilusuoritusta on tuttu konsepti jo koulun liikuntatunneilta. Urheilijat, valmentajat, fysioterapeutit ja lääkärit suosittelevat venyttelyä sekä loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn, että parantamaan suoritusta. Aiheesta on tehty lukuisia julkaisuja ja oppikirjoja, jotka tarjoavat erilaisia lähestymistapoja sen toteutukseen. Jotkin tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet venyttelyn merkityksen ja osoittaneet, että on vain vähän näyttöä sen vaikutuksista suorituskyvyn tai loukkaantumisten ennaltaehkäisyn kannalta. Esimerkiksi 2004 tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa vertailtiin venyttelyn vaikutuksia loukkaantumisten ennaltaehkäisyssä. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaisi, että venyttelyn hyödyllisyydestä ennen urheilusuoritusta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä sen puolesta tai sitä vastaan. Tosin katsauksessa kävi ilmi, että venyttelyn, lämmittelyn sekä voima- ja tasapainoharjoittelun yhdistämisellä vaikuttaisi olevan suotuisa vaikutus loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn, ainakin nilkka- ja polvivammojen osalta (Thacker ym. 2004).

Staattinen ja dynaaminen venyvyys

Venyvyys (eng. flexibility) riippuu lihasten, nivelsiteiden ja muun sidekudoksen nk. viskoelastisuudesta ja sen mittaamiseen on käytössä erilaisia työkaluja. Näitä työkaluja käytetään tavallisesti lihaksen staattisen venyvyyden mittaamiseen, eikä sen suhteesta lihaksen dynaamiseen venyvyyteen olla täysin yksimielisiä. Staattisesta venyvyydestä puhuttaessa tarkoitetaan nivelen liikelaajuutta kohteen ollessa liikkumatta.

Dynaamisella venyvyydellä tarkoitetaan lihaksen kykyä venyä niveltä liikuttaessa. Venyttelyn tai venyvyysharjoittelun ongelma usein kiteytyykin juuri tähän ilmiöön. Kun lihasta venytetään staattisesti, niveltä pyritään viemään kohti sen maksimaalista liikelaajuutta. Tämä ei kuitenkaan kerro paljoakaan lihaksen ominaisuuksista venyä liikkeessä. Vaihtoehtoisia venytysmenetelmiä staattisen venyttelyn lisäksi löytyy ja tutkimuksissa niiden tehokkuuden välillä on dokumentoitu joitain eroavaisuuksia.

Yleisesti ottaen kuitenkin, huolimatta siitä mikä venytysmenetelmä on kyseessä, sillä saavutettu lisääntynyt venyvyys kestää tavallisesti n. 6-90min venyttelyn jälkeen. Joskin systemaattisella venyttelyyn keskittyvällä ohjelmalla sen tulokset on saatu kestämään useampia viikkoja (Thacker ym. 2004).

Kannattaako venyttelyä lisätä lämmittelyrutiiniin?

Kyllä kannattaa, jos siltä tuntuu. Ei siitä haittaakaan ole. Etenkin lajeissa, joissa venyvyydellä on merkitystä suorituksen kannalta venyttelyyn voi olla järkevää käyttää aikaa. Venyttely yksin ei kuitenkaan ehkäise loukkaantumisia tai paranna suoritusta. Parhaimman hyödyn saa kun venyttelyn yhdistää aerobiseen tai lajikohtaiseen harjoitteluun.

Kannattaako ennen urheilusuoritusta lämmitellä?

Ehdottomasti. Jos lämmittely pitää sisällään vähintään kahta seuraavista: aerobinen liikunta, venyttely, lajikohtainen harjoittelu. Tämän kaltainen lämmittely vaikuttaisi sekä lisäävän suorituskykyä, että vähentävän loukkaantumisriskiä.

Kuinka lämmittely kannattaisi toteuttaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi?

Kuten kaikessa treenaamiseen liittyvässä toiminnassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole olemassa. Lämmittelyn ensisijainen tarkoitus nimensä mukaisesti on saada keho ns. “lämpiämään” ja valmistella kehoa tulevaan harjoitukseen. Hyvänä ohjenuorana lämmittelyn tehokkuudesta voidaan pitää esimerkiksi kevyttä hengästymistä ja tunnetta siitä, että harjoitettavat kehon osat alkavat lämmitä ja koet olevasi valmiimpi varsinaisen harjoitteluun. Ylipäätään tärkeää olisi miettiä omia asenteitaan lämmittelyä kohtaan, mieltää se osaksi varsinaista harjoitusta ja opetella nauttimaan myös tästä, eikä pitää sitä asiana joka nyt vain täytyy suorittaa pois alta.

Lämmittely on ensisijaisesti suoritukseen valmistelevaa toimintaa sen voi toteuttaa lukuisin eri tavoin. Jos kuminauhojen vispailu ei tunnu omalta jutulta, voi tämän korvata vaikkapa jollain lajikohtaisemmalla harjoitteella. Esimerkiksi kiipeilyyn valmistelevassa harjoittelussa kevyin kontrolloiduin roikunnoin seinällä tai helppojen reittien kiipeämisellä. Myöskään venyttely ei ole pakollista toimintaa jos se tuntuu aiheuttavan pelkkää päänvaivaa. Kuten aiemmin on jo mainittu, jos lämmittely sisältää esimerkiksi aerobista liikuntaa ja lajikohtaista harjoittelua, saadaan tällä aivan vastaava hyöty lämmittelyn kannalta kuin vaikkapa aerobisten harjoitteiden ja venyttelyn yhdistelmällä.

Kirjoittanut: Tuukka Räisänen

Lähteet:

Fradkin, Andrea J, Zazryn Tsharni R, Smoliga James M 2010. Effects of Warming-up on Physical Performance: A Systematic Review With Meta-analysis. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19996770/

Thacker Stephen B, Gilchrist Julie, Stroup Donna F, Kimsey C Dexter jr. 2004. The Impact of Stretching on Sports Injury Risk: A Systematic Review of the Literature. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15076777/

Käden ja kyynärvarren alueen kiipeilyvammat

6/3/2021

Kiipeily on laji, jossa erityisesti käsien rasitus on kovaa ja tästä syystä ne altistuvat helposti ylirasitusvammoille. Vaikka kiipeilyä harrastaessa myös loukkaantumisriski on olemassa, silti noin 80% sen yhteydessä syntyneistä vammoista on rasitusperäisiä. Toisin sanoen 4/5 kiipeilyvammasta aiheutuu liiallisesta rasituksesta. Tyypillisimmin ylirasituksessa vaurioitunut paikka on yläraaja (Maitland 1992).

Vammojen yleisyydessä näyttäisi tutkimusten mukaan olevan jonkin verran eroja sukupuolten sekä boulderoinnin ja sporttikiipeilyn välillä, mutta selvää on, että sormivammat ovat vammoista kaikista yleisimpiä riippumatta lajipainotuksesta tai sukupuolesta (naisilla 29% ja miehillä 45% kaikista vammoista). Naisilla seuraavaksi yleisimmin vaurioituva paikka vaikuttaisi olevan olkapää (22%) ja miehillä kyynärpää (20%). Näiden jälkeen tyypillisimmin miehillä vaurioituu olkapää (19%) ja naisilla ranne (12%) tai kyynärpää (11%) (Gronhaug 2018).

Pulley-vammat

Kaikista tyypillisin kiipeilyvamma on nk. pulley-vamma. Tällä tarkoitetaan osittaista tai kokonaista repeämää sormen koukistajalihaksia (m. flexor digitorum profundus, m. flexor digitorum superficialis) paikallaan pitävässä ligamentissa. Jotta vammamekanismia voitaisiin ymmärtää paremmin on syytä tietää jotain sormen anatomiasta.

Sormea ympäröi yhteensä viisi kehämäistä rengassidettä (ligamentum annulare), jotka on nimetty numeroin A1-A5 sekä kolme ristikkäissidettä (ligamentum cruciforme), C1-C3. Näiden tehtävänä on pitää sormen koukistajalihasten jänteet paikallaan. Kovassa rasituksessa nämä rakenteet altistuvat kuitenkin vaurioitumiselle ja voivat suuren vääntövoiman seurauksena venähtää tai revetä osittain tai kokonaan. Tyypillisimmin näistä vaurioituu A2 pulley.

Yleinen oire vamman syntyessä on krimpatessa tuntuva kova kipu, joka paikantuu vaurioituneen pulleyn kohdalle. Vakavimmissa tapauksissa jos pulley repeytyy kokonaan sormesta saattaa kuulua kiivetessä napsahdus, jonka seurauksena sormen koukistajalihaksen jänne pääsee pomppaamaan pois paikaltaan, aiheuttaen nk. “bowstring” ilmiön.

Kuntoutumisennuste pulley-vammojen kohdalla on kuitenkin erittäin hyvä ja useimmat tapaukset paranevat itsestään, mikäli kiipeilijä ymmärtää levätä. Osittain revenneen pulleyn paraneminen siihen kuntoon, että kevyt kiipeily voidaan taas aloittaa kestää noin kuukauden ja sormen kuntoutus kevyin harjoittein on mahdollista jopa kahden viikon kuluttua vamman syntymisestä. Mikäli pulley on kokonaan revennyt sormi joudutaan mahdollisesti kirurgisesti operoimaan (Carmont, Mei-Dan 2013: 19-22).

Jännetupentulehdus (tenosynoviitti)

Jatkuva kovatehoinen rasitus saattaa altistaa kiipeilijän sormien jänteet ja niiden jännetupit tulehduksille. Erityisesti toistuvat pitkät kiipeilysessiot yhdistettynä puutteelliseen lepoon ja palautumiseen edesauttavat tämän vaivan kehitystä.

Jännetupen tulehtuessa sen alueella voi esiintyä lievää turvotusta ja kipua, joka saattaa tuntua kyynärvarteen saakka. Näissäkin tapauksissa ensisijainen hoito on rasituksen välttäminen ja lepo. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää pahimpien oireiden hoitoon ja akuutin tulehduksen poistuttua aluetta voi käsitellä hieromalla tai kylmähoidoilla (Carmont, Mei-Dan 2013: 22-24).

Jänteen repeämät ja venähdykset, murtumat

Äkilliset nopeat liikkeet saattavat aiheuttaa jänteen venähdyksen, revähdyksen tai repeämän. Näissäkin tapauksissa sormet ja niiden jänteet kuuluvat riskiryhmään. Murtumat ovat myös tavallisia ja niitä esiintyy usein alaraajoissa putoamisen seurauksena. Sekä murtumien että jännevammojen yhteydessä esiintyy usein vaurioituneen alueen liikerajoitusta ja kipua. Alueelle saattaa kertyä myös turvotusta. Epäillessä murtumaa tai jännevammaa on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle selvittämään vaivan todellinen tila (Carmont, Mei-Dan 2013: 25).

Kyynärvarren rasitusvammat

Krooniset lihasaitio-oireyhtymät ovat tyypillinen juoksijoilla tavattu vaiva, joka kulkee kansankielessä nimellä “penikkatauti”. Kiipeilijöillä vastaavanlaisia oireita saattaa esiintyä kyynärvarren alueella, etenkin kyynärvarren syvässä lihasaitiossa. Näissä tapauksissa jo kiipeilysession alkuvaiheilla käsissä alkaa nopeasti tuntua lisääntyvää pumppia vaikka käsiä ei vielä olisi hirveästi rasittanutkaan. Pumpin tunne ei tunnu välttämättä häviävän koko treenin aikana ja se saattaa ajoittain tuntua jopa pahenevan. Tilanteen kroonistuessa pumpin tunne ei tunnu häviävän lainkaan ja se saattaa jopa estää kiipeämisen.

Muita kyynärvarren alueella oireilevia vaivoja kiipeilijöillä ovat nk. epikondyliitit, eli kansankielellä tuttavallisemmin “tennis- ja golffarinkyynärpää” sekä hermopinteet (Carmont, Mei-Dan 2013: 28). Epikondyliiteistä luotettavaa tietoa löytyy esim. terveyskirjaston sivuilta.

Kiipeilyvammojen hoito

Vaikka vamma ilmenee tyypillisesti äkillisesti, sen taustalla olevat ja siihen johtaneet syyt ovat usein alkaneet kehittyä jo huomattavasti aiemmin. Ylitreenaaminen, palautumisen laiminlyönti, puutteellinen lämmittely ennen kiipeilyä, kehonhallinta, asentoperäiset tekijät, työperäinen rasitus, puutteet ruokavaliossa ja elintavat ovat vain muutamia mainittavia esimerkkejä, joilla voi olla suurikin vaikutus rasitusperäisen vamman kehittymiseen.

Yhtäkään vammaa ei tietenkään voi nähdä ennalta, mutta niiden taustalla oleviin tekijöihin pystyy jokainen kiipeilijä omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Vamman sattuessa sen syntymiseen on jo liian myöhäistä puuttua, mutta tässä kohtaa viimeistään kannattaa alkaa miettiä mitkä olivat asioita, jotka johtivat tilanteeseen jossa loukkaantuminen oli mahdollista ja mitä voitaisiin tehdä erilailla jatkossa. Parhaimmissa tapauksissa tällä ehkäistään vammojen uusiutuminen ja mahdollistetaan kivuton treenaaminen. Sanomattakin lienee selvää, että tämä on myös edellytys kehittymiselle lajissa.

Kuten yllä mainitut vammojen kuvaukset antavat ymmärtää, ensisijainen hoito kaikissa tapauksissa on lepo ja rasituksen välttäminen. Jänteiden ja ligamenttien äkilliset vammat paranevat nk. pehmytkudosvamman paranemisprosessin mukaisesti, joka voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: tulehdus (inflammaatio), kudoksen uudelleen muodostuminen (proliferaatio), kudoksen uudelleen järjestäytyminen (remodellaatio). Karkeasti jaoteltuna ensimmäinen vaihe, tulehdus, kestää joitakin päiviä. Kudoksen uudelleen muodostuminen ottaa joitakin viikkoja ja uudelleen järjestäytyminen joitakin kuukausia (Macleod 2015: 66).

Kun akuutin tulehduksen merkit (turvotus, kuumotus ja kipu) alkavat hellittää, vammaa voidaan lähteä kuntouttamaan. Noin viisi päivää kudosvaurion syntymisen jälkeen kudokseen alkaa mudostua kollageenista koostuvaa arpikudosta. Kudos on tässä vaiheessa ohutta ja muodostaa väliaikaisen rakenteen, joka myöhemmin muuntuu terveeksi vetolujaksi kollageenikudokseksi (Macleod 2015: 69).

Kuntoutusta on suositeltavaa tehdä aluksi kevyemmillä harjoitteilla näitä asteittain vaikeuttaen. Harjoitteina voi alkuvaiheessa toimia vaurioituneen nivelen liikuttelu sen liikelaajuuden sallimissa rajoissa ilman painoja ja myöhemmin lisäten kuormitusta vaikkapa käsipainolla. Myös erilaiset kuminauhalla tai kehonpainolla tehtävät liikkeet voivat joissain tapauksissa olla perusteltuja. Suoritettavien harjoitteiden toistomäärät kuntoutuksen alkuvaiheessa voivat olla vielä korkeampia (esim. 20-30 toistoa per sarja), mutta mitä pitempi aika vamman syntymisestä kuluu on harjoitteiden intensiteettiä hyvä alkaa kasvattaa lähemmäs voimaharjoittelun toistomääriä (esim. 10 toistoa per sarja). Näin lihaksia saadaan vahvistettua kestämään kuormitusta paremmin. Etenkin eksentristen voimaharjoitteiden lisäämisellä kuntoutusohjelmaan vaikuttaisi olevan tutkimusnäytön valossa kuntoutumisen kannalta suotuisa vaikutus (Cullinane ym. 2013.)

Koska kuntoutumisen tavoitteena on saada kiipeilijä takaisin rakkaan harrastuksen pariin mahdollisimman pian, varsinaisen kuntouttavan vastusharjoittelun lisäksi tärkeää on muistaa myös itse kiipeilyn merkitys kuntoutumisen kannalta. Heti kun vaurioitunut alue alkaa taas kestää kuormitusta voi kiipeilyäkin alkaa asteittain lisäämään. Pitäen mielessä tietenkin, ettei kuormita aluetta liiaksi ja tällä lisää vaivan uusitumisen riskiä.

Kuntoutuksen alkuvaiheessa varsinainen kiipeilyseinällä tehtävä harjoittelu voi aluksi olla esimerkiksi ihan vain totuttelua otteisiin ja kevyitä kontrolloituja roikuntoja. Kun tämä alkaa tuntua helpolta ja kivuttomalta voidaan myös alkaa testailemaan miltä kevyempien reittien kiipeily tuntuu.

Urheiluvammaa kuntouttaessa on hyvä muistaa myös, että yhtä oikeaa tapaa kuntoutuksen toteutukselle ei ole olemassa ja vamman optimaalinen kuntoutuminen on monisyinen prosessi, jossa on hyvä ottaa huomioon useita muuttujia. Tässä kirjoituksessakin esille tuodut esimerkit ovat vain karkea yleistys siitä kuinka toimia. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kuntoutuksessa on suositeltavaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen.

Kirjoittanut: Tuukka Räisänen

Lähteet:

Maitland, Murray 1992. Injuries Associated with Rock Climbing.
https://www.jospt.org/doi/pdfplus/10.2519/jospt.1992.16.2.68

Gronhaug Gudmund 2018. Self-reported chronic injuries in climbing: who gets injured when?
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6059297/

Carmont, Michael R., Mei-Dan, Omer 2013. Adventure and Extreme Sport Injuries.

Macleod Dave 2015. Make or Break. Don't let climbing injuries dictate your success.

Cullinane Frances L, Boocock Mark D, Trevelyan Fiona C 2013. Is eccentric exercise an effective treatment for lateral epicondylitis? A systematic literature review. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23881334/

Liikunnan terveysvaikutukset, osa 2: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

26/1/2021

Aiemmassa blogipostauksessa käsiteltiin liikunnan terveysvaikutuksia metabolisen oireyhtymän hoidon kannalta. Tässä kirjoituksessa tarkoituksena on sivuta aihetta tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) hoidon näkökulmasta. WHO:n mukaan yleisimpiä TULE-sairauksia ovat erilaiset tulehdukselliset nivelsairaudet, kuten niveltulehdukset (osteoartriitit) ja reumasairaudet, luusairaudet, kuten osteoporoosi ja murtumat, sekä alaselkä- ja niskahartiaseudun kipu (WHO 2019).

Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on elinjärjestelmä, joka mahdollistaa liikkeen. Sen muodostaa luuranko, nivelet, lihakset, näitä rakenteita tukevat sidekudokset, kuten jänteet ja ligamentit (nivelsiteet) sekä hermosto. Näihin rakenteisiin liittyvät sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ovat yksi suurimmista työkyvyttömyyttä aiheuttavista tekijöistä ja ne aiheuttavat terveydenhuollolle suurimmat kustannukset kaikissa länsimaissa (Luomajoki 2018: 21).

TULE vaivoja hoidetaan perinteisesti lääkkeillä, leikkauksilla sekä kuntoutusterapialla, kuten fysioterapialla tai erilaisilla manuaaliterapian muodoilla. Lääkehoidon näyttö tutkimuksissa vaikuttaisi olevan selvää, siitä ei ole juuri mitään hyötyä TULE vaivojen hoidossa. Fysioterapialla puolestaan on saatu yhtä hyviä tuloksia kuin leikkaushoidolla mutta ilman sivuvaikutuksia ja huomattavasti alhaisemmin kustannuksin (Luomajoki 2018: 22).

Manuaaliterapian hoitomuotojen (hieronta, osteopatia, kiropraktiikka, naprapatia...) näyttö TULE vaivojen hoidossa on epäselvää mutta vaikuttaisi siltä, että yksin se ei riitä. Manuaaliterapian ja aktiivisen kuntoutusterapian yhdistämisen puolesta kyllä näyttäisi löytyvän jotain näyttöä, ainakin niskakivun osalta (Hidalgo ym. 2017). Tämän hetkinen tutkimusnäyttö vaikuttaisi olevan siis hyvinkin selkeää. Paras tieteellinen näyttö puhuu sen puolesta, että tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen ja hoidon kannalta paras mahdollinen vaihtoehto on aktiivinen kuntoutusterapia (Babatunde ym. 2017, Malfliet ym. 2019, Sterling ym. 2019).

Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on mudostunut liikettä varten, joten ei liene yllättävää, että sen kunnossa pitämisen kannalta paras mahdollinen tapa on nimenomaan asia, jota se on suunniteltu tekemään: liike.

Vaikka ihminen ei olekaan täysin mekaaninen kone ja sen toimintaan vaikuttaa mitä moninaisimmat tekijät, vertaus paikalleen ruostuvaan autoon pitänee tässä yhteydessä hyvin paikkansa. Autoon vertaaminen toimii muutenkin hyvin, sillä usein huomaa siitä pidettävän paljon parempaa huolta kuin omasta kehosta. Jos autoa ei käytä ja sitä ei huolla, sen mekaaniset osat alkavat rapistua. Sama käy vääjäämättä myös ihmiselle jos ei muista pitää itsestään huolta ja liikkua.

Liikkumattomuus ja jatkuva paikallaan olo saa lihakset laiskistumaan ja niiden voimantuotto-ominaisuudet alkavat heiketä. Koska lihakset eivät jaksa tehdä enää työtä ne väsyvät helpommin. Etenkin kehon asentoja ylläpitävien stabiloivien lihasten heikentyessä keho saattaa alkaa antaa tästä merkkejä esimerkiksi aiheuttaen kipua.

Tyypillinen oire TULE sairauksien kohdalla onkin nimenomaan epämääräinen kipu jossain päin kehoa. Tähän liittyy usein myös liikerajoitusta ja toimintakyvyn heikentymistä, jolla voi olla suurikin vaikutus yleiseen hyvinvointiin. Tästä hyvänä esimerkkinä alaselkäkipu, joka voi joskus yltyä niinkin pahaksi, että se haittaa liikettä. Näissä tapauksissa, joissa primääri oire on nk. epäspesifi kipu, eli kipu, jonka aiheuttaja ei ole tarkasti selvillä, tavallisesti hakeudutaan hierojan tai muun manuaaliterapeutin vastaanotolle.

Hieronta ja muut manuaaliterapian muodot voivatkin toimia hyvin kivunlievitykseen (Crawford ym. 2016) mutta varsinaista ongelmaa mikään manuaalinen käsittely ei poista. Jos kivun varsinainen aiheuttaja on heikentynyt lihas, ei se hieromalla vahvistu. Pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen lopputulos saavutetaan siis vahvistamalla lihasta.

Manuaaliset hoidot voivat toimia hyvin aktiivisen kuntoutusterapian rinnalla mahdollistamassa kivuttoman harjoittelun mutta täsmäisku ja päätepysäkki kivulle kuitenkin on oma aktiivinen tekeminen.

Miten tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan hoitaa?

Tutkimuksissa ei olla saatu täyttä yksimielisyyttä siitä kuinka kovatehoista liikunnan tulisi olla maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi, mutta vastusharjoittelulla on havaittu olevan suotuisa vaikutus ainakin kroonisista alaselkäkivuista, polven nivelrikosta, ristisidevammoista ja kroonisista tendinopatioista kärsivien sekä lonkkaleikkauksista kuntoutuvien kivun hoidossa. Näiden vaivojen osalta ainakin löytyisi tutkimusnäyttöä siitä, että vastusharjoittelulla voi lisätä lihasvoimaa, vähentää kipua sekä lisätä toiminnallisuutta (Kristensen, Franklyn-Miller 2011). Tässä yhteydessä puhuttaessa vastusharjoittelusta tarkoitetaan siis esimerkiksi kuntosalilaitteilla tai vapailla painoilla tehtävää harjoittelua.

Kuten sanottua, yhtä oikeaa tapaa toimia tai oikotietä onneen ei ole olemassa, mutta lihasvoimaharjoittelun lisäämisellä vaikuttaisi olevan kivun hoidon kannalta hyvä vaikutus. Kuntoutusprotokollia löytyy varmasti yhtä monta kuin on terapeuttejakin ja jokaisella on hieman erilainen lähestymistapa. Muutamia perusasioita on hyvä ottaa huomioon lähtiessä suunnittelemaan harjoitus-/kuntoutusohjelmaa. Yksilöllisyys, kuormituksen hallinta, harjoitusohjelman progressiivisuus ja spesifisyys sekä palautuminen harjoittelusta ovat näistä hyviä esimerkkejä.

Jokainen vaiva ja jokainen ihminen on yksilöllinen. Hyvän harjoitus-/kuntoutusohjelmankin on siis oltava yksilöllisten tarpeiden pohjalta suunniteltu. Kuormituksen hallinta ja palautuminen tulee ottaa huomioon siitä syystä ettei kehoa rasita liikaa. Etenkin kroonisia kipuja hoidettaessa tai aloittelevan harjoittelijan kanssa on ensiarvoisen tärkeää muistaa, ettei keho ole tottunut kovaan rasitukseen. Tämän takia harjoittelu on aloitettava kevyesti, vähitellen sen intensiteettiä kasvattaen. Tätä maltillista kuormituksen lisäämistä tarkoitetaan sillä kun puhutaan harjoitusohjelman progressiivisuudesta. Spesifisyydestä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan sitä, että harjoitetaan jotain tiettyä ominaisuutta. Yksinkertaisimmillaan, voimaharjoittelu kehittää voimaa, kestävyysharjoittelu kestävyyttä.

Harjoittelun aloittaminen turvallisesti onnistuu omatoimisestikin kunhan pitää mielessä, että maltti on valttia eikä lähde heti ahnehtimaan nopeita tuloksia. Jos jokin kuitenkin askarruttaa tai etenkin jos harjoittelu aiheuttaa kipua on kuitenkin hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen ja selvittää mitä voitaisiin tehdä erilailla, jotta harjoittelu saataisiin kulkemaan mukavasti ja kivuttomasti. Tärkeää on myös miettiä miten harjoittelusta saataisiin muodostettua osa arkea ilman, että siitä tulisi pakonomaista toimintaa. Liikunnan ensisijaisesti pitäisi olla mukavaa tekemistä, joka tukee hyvinvointia.

Kirjoittanut: Tuukka Räisänen

Lähteet

World Health Organization 2019. Musculosceletal Conditions.
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/musculoskeletal-conditions

Luomajoki Hannu 2018. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. VK-kustannus

Hidalgo Benjamin, Hall Toby, Bossert Jean, Dugeny Axel, Cagnie Barbara, Pitance Laurent 2017. The efficiency of manual therapy and exercise for non-specific neck pain: A systematic review.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28826164/

Babatunde Opeyemi O., Jordan Joanne L., Van der Windt Danielle A., Hill Jonathan C., Foster Nadine E., Protheroe Joanne 2017. Effective treatment options for musculoskeletal pain in primary care: A systematic overview of current evidence.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5480856/

Malfliet Annaleen, Ickmans Kelly, Huysmans Eva, Coppieters Iris, Willaert Ward, Van Bogaert Wouter, Rheel Emma, Bilterys Thomas, Van Wilgen Paul, Nijs Jo 2019. Best Evidence Rehabilitation for Chronic Pain Part 3: Low Back Pain.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6679058/

Sterling Michele, de Zoete Rutger M. J., Coppieters Iris, Farrell Scott F. 2019. Best Evidence Rehabilitation for Chronic Pain Part 4: Neck Pain
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6723111/

Crawford Cindy, Boyd Courtney, Paat Charmagne F., Price Ashley, Xenakis Lea, Yang EunMee, Zhang Weimin 2016. The Impact of Massage Therapy on Function in Pain Populations—A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials: Part I, Patients Experiencing Pain in the General Population.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4925170/

Kristensen Jakob, Franklyn-Miller Andy 2011. Resistance training in musculoskeletal rehabilitation: a systematic review.
/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21791457/

Liikunnan terveysvaikutukset, osa 1: Metabolinen oireyhtymä

11/1/2021

Säännöllisellä liikunnalla on todettu olevan suotuisa vaikutus useiden sairauksien hoidossa. Liikunnan on osoitettu madaltavan sydän- ja verisuonisairauksien, 2-tyypin diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä iäkkäillä dementiaan ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä. Liikunnalla on myös mielenterveyttä, stressinhallintaa ja unenlaatua edistävä vaikutus ja tätä kautta vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lisäksi hyvä peruskunto vaikuttaa parantavan kehon immuunijärjestelmää ja täten suojaa myös virustaudeilta, kuten flunssilta (Duodecim 2018).

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kaksiosaista sarjaa, jossa arvioidaan liikunnan terveysvaikutuksia sairauksien hoidon näkökulmasta. Tämän osan tarkoituksena on tarkastella miten liikuntaa voidaan hyödyntää nk. metabolisen oireyhtymän hoidossa. Toisessa osassa otetaan kantaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon liikunnalla.

Metabolisesta oireyhtymästä (MBO) puhuttaessa tarkoitetaan elimistön aineenvaihduntaan liittyvää tilaa, jossa henkilöllä on yhtä aikaa useita terveydelle haitallisia häiriöitä. Sen määritelmän mukaan siinä esiintyy päällekäin häiriö verensokeriarvoissa, veren rasva-arvoissa ja verenpaineessa. Arviolta 1/3 suomalaisista miehistä ja 1/4 suomalaisista naisista kärsii tästä aineenvaihdunnallisesta sairaudesta. Tämä on kansanterveydellisestikin huolestuttavaa tietoa, sillä metabolista oireyhtymää sairastavilla on 2-3 kertainen riski sairastua ateroskleroosiin, eli verisuonten ahtaumaa aiheuttavaan tautiin. Tämän lisäksi sen on havaittu johtavan vääjäämättä myös 2-tyypin diabetekseen sairastumiseen (Duodecim 2019).

Metabolisen oireyhtymän kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät, eikä sen varsinainen etiologia ole täysin selvä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kyseessä on elimistöön aiheutuva krooninen matala-asteinen tulehdus, joka on seurausta monimutkaisesta geneettisten ja ympäristöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sen kehittymiseen vaikuttavat mm. sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verenpaine, genetiikka ja krooninen stressi. Suurimmat sille altistavat riskitekijät ovat keskivartalolihavuus ja sisäelinten ympärille kertyvä rasva, nk. viskeraalirasva, sekä liian vähäinen liikunta. Myös huonoilla ruokailutottumuksilla, tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä näyttäisi olevan sille altistava vaikutus (Kaur 2019).

Kyseessä on siis elintapasairaus. Passiivinen elämäntyyli, pitäen sisällään huonot elintavat ja liian vähäisen liikunnan altistavat siis tämän oireyhtymän kehittymiselle. Hoitolinjaukset voi jakaa karulla tapaa kahtia. Ensimmäisessä vaihtoehossa tarjolla olisi kolesterolilääkitys, insuliinilääkitys ja verenpainelääkitys. Toinen vaihtoehto on elämäntapojen muutos: liikunta, ruokavalio, painon pudotus.

Liikunnan vaikutus kolesteroliarvoihin

Kolesteroli on verenkiertoon liukenematon rasvan kaltainen aine, joka kulkeutuu sen mukana kudoksiin. Jotta tämä olisi mahdollista se täytyy pakata erityisten kuljetusproteiinien (lipoproteiini) sisään. Näitä kuljetusproteiineja on kahdenlaisia: LDL- ja HDL-lipoproteiinit. LDL eli nk. "huono kolesteroli" kulkeutuu verenkierrosta kudoksiin ja HDL eli "hyvä kolesteroli" kudoksista verenkiertoon. Jos LDL kolesterolia on liikaa sitä kertyy valtimon seinämiin, joka vuosien saatossa aiheuttaa niiden ahtautumista. HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois valtimoiden seinämistä verenkietoon, jonka jälkeen se poistuu maksan kautta ulos elimistöstä. Liikunnan on havaittu lisäävän hyvän HDL kolesterolin ja vähentävän haitallisen LDL kolesterolin määrää verenkierrossa. Tästä syystä sen säännöllinen harrastaminen on tärkeää (Duodecim 2019).

Metabolisen oireyhtymän aiheuttamaan häiriöön rasva-aineenvaihdunnassa voidaan siis vaikuttaa lisäämällä päivittäistä liikuntaa. Ruokavaliolla on luonnollisesti myös oleellinen vaikutus sairauden lääkkeettömässä hoidossa mutta tähän tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus ottaa sen suuremmin kantaa. Säännöllinen liikunta, etenkin kevyt tehoinen rasvanpolttoliikunta, vähentää myös (terveellisen ruokavalion ohella) viskeraalirasvan määrää, joka puolestaan laskee MBO:n riskiä. Terveyssuositusten mukaan vyötärön ympärys miehillä olisi hyvä olla alle 100cm ja naisilla alle 90cm jotta riskiä saataisiin madallettua.

Liikunnan vaikutukset sokeriarvoihin ja verenpaineeseen

Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja nostaa insuliiniresistenssiä. Ihmisen liikkuessa liikkeeseen tarvittava energia tuotetaan glykolyysiksi kutsutun prosessin avulla, jossa elimistön hiilihydraattivarastoista pilkotaan lihassolun käyttämää energianlähdettä ATP:tä. Maksaan ja lihaksiin varastoitu elimistön varastohiilihydraatti, glykogeeni, pilkotaan siis prosessissa glukoosiksi, sokeriksi, ja edelleen ATP:ksi. Normaaliolosuhteissa liikunta lisää hetkellisesti veren sokeriarvoja ja veressä oleva sokeri hyödynnetään elimistön energianlähteeksi liikuntasuorituksen aikana. Liikunta pitää siis yllä elimistön normaalia sokeriaineenvaihduntaa ja mm. tästä syystä sillä on suotuisa vaikutus useiden sairauksien hoidossa. Myös tässä ruokavaliolla, ja etenkin ruokarytmillä, on luonnollisesti suuri merkitys. Säännöllisen liikunnan on havaittu alentavan 2-tyypin diabetekseen sairastumisen riskiä ja se toimii myös hyvin sen hoidossa.

Liikunnan aikana sydämen syke kohoaa ja verenkierto lihaksiin ja keuhkoihin tehostuu. Tämä nostaa liikuntasuorituksen aikana suonten sisäistä painetta, joka parantaa pitkällä aikavälillä suonten kykyä laajentua ja supistua. Säännöllisesti tehtynä tämä johtaa lepoverenpaineen laskuun.

Näissäkin tapauksissa liikunnan tulisi olla päivittäistä, jotta vaadittavat terveyshyödyt saavutettaisiin. Terveysliikunnan määrästä käytetty yleinen viitearvo on 30min kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa päivittäin. Siis kyllä, joka päivä. Kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, joka nostaa sykettä ja jonka yhteydessä pääsee hieman hengästymään. Sillä harrastaako liikuntaa 3x10min vai 30min kerrallaan ei myöskään vaikuttaisi olevan oleellista merkitystä. Vastaavat terveyshyödyt saavutetaan molemmilla tavoilla. Eri liikuntamuotojen välillä vaikuttaisi olevan joitain eroavaisuuksia mutta voitaneen sanoa, että kestävyyslajit toimivat MBO:n hoidossa erityisen hyvin, sillä ne kuluttavat energiaa, laskevat verenpainetta ja veren kolesteroliarvoja sekä parantavat sokerinsietokykyä (Duodecim 2018). Kaikki tämä tieto on yleisesti saatavilla ja liikunnan terveyttä edistävä vaikutus varmasti jokaiselle tuttu aihe. Eikä 3x10min tai 1x30min liikuntaa päivässä kuulosta mitenkään ylitsepääsemättömän hankalalta, eihän? Mikseivät ihmiset sitten liiku?

Terveysliikunnan haasteet

Kysyttäessä miksi liikunta ei kiinnosta tai miksi se on jäänyt vähemmälle yleisimmin syyksi tarjotaan kiire. Arjen kuormitus on liiallista ja sen hallinta pysyy hädin tuskin omissa käsissä. Työpäivän ja kotitöiden jälkeen ei yksinkertaisesti ole energiaa muuhun kuin sohvalla loikoiluun. Tämä on osin yhteiskunnallinenkin ongelma, jonka ruotimiseen vaadittaisiin jo kokonaan oma postaus. Jätetään asia siis huomioimatta ja kysytään mieluummin miten arjessa voisi sitten jaksaa paremmin?

Vastaus kysymykseen ei missään nimessä ole yksiselitteinen mutta yksi näkökulma siihen on esitetty jo tämän kirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa. "Liikunnalla on mielenterveyttä, stressinhallintaa ja unenlaatua edistävä vaikutus ja tätä kautta vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin." Ei siis lienee shokeeraavaa tietoa, että liikkumalla pitää mielenkin virkeämpänä ja sen lisäämisellä on vaikutusta myös arjessa jaksamiseen. Väsymys, motivaation puute, kiinnostuksen puute, kipu jossain päin kehoa. Kaikki ovat jossain määrin liikunnan puutteen aiheuttamia oireita, jotka syövät yleistä jaksamista. Lisäämällä liikuntaa ja tekemällä siitä osan arkea voi siis vaikuttaa mitä moninaisempiin ongelmiin. Jos et usko, kokeile vaikka itse.

Miten tehdä liikunnasta elämäntapa?

Valitse liikuntamuoto mikä kiinnostaa. Eri liikuntamuotoja on lukuisia. Kaikkien ei tarvitse lenkkeillä, pyöräillä tai käydä salilla jos tämä ei tunnu omalta lajilta. Toiset motivoituvat joukkuelajeista, toiset yksilölajeista. Toiset kilpailusta, toiset itsenäisestä tekemisestä. Jos lenkkeily ei naposta oletko kokeillut tennistä tai lukkopainia? Liikunnan ei kuulu olla pakkopullaa vaan mukavaa tekemistä.
Opettele nauttimaan liikunnasta. Mieti mitkä tekijät liikunnassa sinua motivoi. Ulkona oleminen, sisällä harrastaminen, kaverin kanssa kisailu, itsensäkehittäminen, hyvä fyysinen kunto, tulosten seuranta...?
Älä luovuta heti jos vähän tuntuu paikoissa liikunnan jälkeen, keho tottuu rasitukseen ja reagoi siihen ettei lihaksia ole käytetty. Liikunnan jälkeinen kipu (DOMS, delayed onset muscle soreness) on täysin normaali ilmiö ja tämä häviää sen myötä kun liikuntaan ja liikkeeseen tottuu.
Älä luovuta heti jos tuloksia ei näy. Mieti mitä voisit tehdä eri tavalla jotta tuloksia syntyisi. Myöskään tulosten orjallinen seuraaminen ei ole välttämättä hyväksi. Mikään mittari ei kerro absoluuttista totuutta eikä liikuntaa kannata suorittaa. Suoritusorientoituneisuus herkästi johtaa kiinnostuksen lopahtamiseen jos itseltä vaadittuja tuloksia ei synny.
Lisää arkiliikuntaa. Kävele portaat, myös liukuportaat. Kävele kauppaan autoilun sijasta, pyöräile työmatkat tai osa työmatkoista. Ulkoile koiran kanssa tai jos ei ole koiraa niin muuten vaan.
Tauota työ. Poistu työpisteeltä, kävele lounasravintolaan hakemaan kuppi kahvia. Jos ravintola on toisessa kerroksessa, sen parempi. Älä käytä hissiä vaan mene portaita. Jos ravintolaa ei ole käy vaikka ulkona tai harrasta taukoliikuntaa. 3x10min liikuntaa voi vahingossa saada täyteen jopa työpäivän aikana!
Tee liikunnasta osa arkea ja sosiaalista elämää. Lenkki- tai treenikaverin kanssa kuntoilusta tulee helpommin arkinen asia eikä siinä luovuta niin herkästi kun on joku tukemassa.
Älä ole liian ankara itsellesi. Joskus on vain päiviä kun ei pysty. Kokonaiskuva on se mikä merkitsee, ei se jos liikkuu yhtenä päivänä vähemmän tai jättää väliin yhden treenin.

Kirjoittanut: Tuukka Räisänen

Lähteet:

Terveyskirjasto Duodecim 2018. Terveysliikunta - kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934

Terveyskirjasto Duodecim 2019. Metabolinen oireyhtymä (MBO).
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00045

Kaur Jaspinder 2019. A Comprehensive Review on Metabolic Syndrome.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3966331/

Terveyskirjasto Duodecim 2019. Kolesteroli.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00035

<<Previous

tuki- ja liikuntaelinvaivat

​liikunta terveyden näkökulmasta

kysymyksiä ja vastauksia

​​muita kirjoituksia

yrityksille ja urheiluseuroille

​ammatinharjoittajille

​henkilöstö

​palveluiden esittelytekstejä

3 kK hyvinvointivalmennus​

​TÄSSÄ HYVIÄ KIRJOITUKSIA, JOTKA KANNATTAA LUKEA!

YRITYKSEN HYVINVOINTI, PALVELU 1:

YRITYKSEN HYVINVOINTI, PALVELU 2:

liikunta terveyden näkökulmasta

muita kirjoituksia

ammatinharjoittajille

henkilöstö

palveluiden esittelytekstejä

3 kK hyvinvointivalmennus

TÄSSÄ HYVIÄ KIRJOITUKSIA, JOTKA KANNATTAA LUKEA!